Etusivu » Kirjoitukset » Hoitojakson keston lyhentäminen Kapasiteetin vapauttamiseksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Asiakasreferenssit

Hoitojakson keston lyhentäminen Kapasiteetin vapauttamiseksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Tarve: 

Kanta-Hämeen keskussairaala (KHSHP) kamppaili pitkien hoitojonojen kanssa – tilannetta pahensi puute ammattitaitoisista sairaanhoitajista. Tilanne johti henkilöstön ylikuormittumiseen ja tarpeeseen vähentää vuodepaikkojen määrää. Lisäksi KHSHP menetti yhä suuremman osan budjetistaan kolmansille osapuolille, sairaanhoitopiirin joutuessa maksamaan potilaiden hoidosta ostopalvelun muodossa pitkien odotusaikojen takia. Tätä negatiivista kierrettä ruokki hoitoon pääsyn vaikeus.

Ratkaisu: 

Pride & Joy, NHG:n laajasti toimivaksi osoitettu lähestymistapa ja sitä tukeva ohjelmistoratkaisu potilasvirran parantamiseksi, otettiin käyttöön kirurgisilla ja medisiinisillä osastoilla, jotka palvelevat sairaalan suurimpia potilasmääriä. Ensimmäinen tavoite oli hoitojakson kestoa lyhentämällä nopeasti vapauttaa kapasiteettia parantaakseen hoidon saatavuutta, samalla vähentäen henkilökunnan kuormitusta. Tämä tehtiin tunnistamalla toimintamalleista johtuvia tarpeettomia häiriöitä ja viiveitä potilaiden hoidossa, sekä erityisesti mitkä näistä aiheuttivat suurimmat viiveet läpi kaikkien hoitopolkujen. Näin tunnistettiin ne pienimmät parannukset, jotka saavuttaisivat suurimmat hyödyt koko toiminnan näkökulmasta.

Toimeenpanossa ratkaisun prosesseja sekä ohjelmistoa otettiin käyttöön. Lisäksi otettiin käyttöön reaaliajassa päivittyvä priorisointilista potilaiden hoitojärjestyksestä, jolla edistettiin resurssien sekä ammattilaisten toiminnan synkronoimista yksilöllisten potilaskeskeisten tavoitehoitoaikojen ympärille. Toimintamallin ja ohjelmiston käyttöönoton myötä pystyttiin tunnistamaan sekä sairaalan sisäistä että ulkoista pullonkaulaa, jotka vastasivat merkittävimmästä kehityspotentiaalista sairaalan sekä ESH-PTH hoitoketjun näkökulmista. Näiden ratkaisemiseksi suunniteltiin ja toimeenpantiin kohdennettuja kehitystoimia.

Tulokset:  

Sairaala onnistui ensin lyhentämään hoitojakson keskimääräistä kestoa 11 prosentilla 14 viikossa. Ensimmäisten tuloksien taustalla oli fokusoidut sisäiset kehitystoimet, toiminnan parantunut läpinäkyvyys ja kyky ohjata potilaiden hoitoa, ammattilaisten tehtäviä ja käytössä olevia hoitopaikkoja, sekä potilaiden hoitojärjestyksen parempi synkronoituminen potilaiden tavoitehoitoaikojen ympärillä. Potilaat, joiden hoito oli riskissä viivästyä, pystyttiin tunnistamaan ja reagoida näihin ennakoivasti.

Toimintamallin ja ohjelmiston toimenpanon myötä pystyttiin osoittamaan, kuinka monta päivää jo valmiiksi ylikuormittunut erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstö käytti sellaisten potilaiden hoitamiseen, jotka ei enää tarvinnut ESH-tasoista hoitoa, mutta sitoivat erikoisairaanhoidon hoitopaikkoja jonottaessaan jatkohoitopaikkaa perustason sairaalaan. Lisäksi voitiin tunnistaa kuinka monta potilasta erikoisairaanhoito jätti hoitamatta näiden viivepäivien takia, heikentäen sekä erikoissairaanhoidon saatavuutta alueen väestölle, että huonontaen sairaanhoitopiirin taloudellista ahdinkoa lisääntyvien ostopalvelupaineiden myötä.

Kyky osoittaa kehityskohteiden vaikutuksia sairaaloiden kautta kulkeviin hoitoketjuihin johti siihen, että syvälle juurtuneelle ja pitkään ratkaisematta jääneelle toimijoiden väliselle erimielisyyden ratkaisemiselle löydettiin muutamassa päivässä laaja tahtotila sekä periaatepäätös ratkaisun suunnasta. Erikoisairaanhoidon näkökulmasta ongelmana oli perustason hoitopaikkojen heikko saatavuus. Perustason sairaalat puolestaan kokivat, että erikoissairaanhoito lähetti heille ”vääriä” potilaita, lisäksi heillä oli huono läpinäkyvyys jatkohoitoon tulevista potilaista.

Prosessin puitteissa aloitettiin myös matka ESH-PTH-rajapintaan liittyvien erimielisyyksien haittavaikutuksien poistamiseksi: perustason sairaaloille annettiin täysi näkyvyys jatkohoitoa tarvitsevien potilaiden hoitosuunnitelmiin aikatauluineen – potilaiden sisäänkirjautumisesta jatkohoitoon siirtymiseen asti. Tässä hyödynnettiin rajapintaratkaisua, joka on yksi Pride & Joy -ohjelmiston lisäosa.

Sen lisäksi, että ratkaisu auttoi jatkohoidosta vastaavia sairaaloita valmistautumaan uusien potilaiden saapumiseen, se myös lisäsi potilaiden tilannetietojen jakamista toimijoiden välillä. Tämä mahdollisti sen, että osapuolet pystyivät tunnistamaan ja ratkaisemaan erimielisyyksiä potilaiden sopivasta jatkohoitopaikasta varhaisemmin. Aikaisemmin nämä erimielisyydet ilmenivät usein myöhässä vasta kun potilas oli lähettävän tahon näkökulmasta valmis siirtymään jatkohoitoon. Tämä johti usein potilassiirtojen viivästymiseen jopa useilla päivillä. Prosessin sujuvoittamiseksi sovittiin myös tavasta, jolla tunnistetuista erimielisyyksistä pidettäisiin kirjaa, tavoitteena yleisten syiden systemaattinen ratkaisemin erimielisyyksien vähentämiseksi.

Muutoksen seurauksena potilaiden keskimääräinen hoitojakson kesto KHSHP:n kirurgisilla ja medisiinisillä osastoilla jatkoi lyhenemistään, saavuttaen  22 % parannuksen 14 kuukaudessa Pride and Joy -lähestymistavan ja ohjelmiston käyttöönoton myötä.

Katso myös KHSHP:n video.

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.