Täältä voit ladata seminaarin esitysmateriaalit sekä täältä paneelikeskustelun ja avauksen materiaalit.
Täältä voit katsoa tallenteen seminaarista.
Vuoden 2023 vaikuttavuusseminaari teemalla Sanoista tekoihin kokosi yhteen vaikuttavuudesta kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisiä, julkisia ja kolmannen sektorin toimijoita. Seminaari tarjosi niin alueellisia, kansallisia kuin kansainvälisiä puheenvuoroja ja näkökulmia vaikuttavuuteen.
Helsingin Vanhalle ylioppilastalolle sekä etästriimin äärelle kokoontui yli 900 osallistujaa. Seminaari on jo muodostunut perinteeksi, ja paikan päällä jopa puolet olivat ensikertalaisia.
Päivän juontajina toimivat viime vuoden seminaarista tuttu upea parivaljakko Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi sekä Nordic Healthcare Groupin Senior Partner ja Terve! -podcastin host Mika Kaartinen. Seminaarin aikana osallistujien käytössä oli viestiseinä, joka näkyi sekä live-tilaisuudessa että lähetystä seuraaville. Kanavalla käytiin aktiivista keskustelua, pohdintaa sekä esitettiin kysymyksiä puhujille.
Vaikuttavuuden vuosikymmen on vauhdissa
Päivän avasi sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Petra Kokko puheenvuorollaan, jossa hän alusti päivän teeman ja avasi vaikuttavuuden käsitteen sekä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tilaa. Kansallisen vaikuttavuusstrategian tavoitteena on palveluiden vaikuttavuuden lisääminen. Tiekartta on valmiina, ja nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin.
Viime vuoden seminaarin vauhdikkaasta avauksesta kuultiin positiivinen tilannepäivitys sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakarilta. Vuosi sitten lanseerattu vaikuttavuuden vuosikymmen on saatu vauhdilla käyntiin; tiekartta ja eteneminen ovat selvillä, ja pilotteja on viety vauhdilla eteenpäin ympäri Suomea. Vaikuttavuuden vuosikymmen on siis toteutumassa!
Osana vaikuttavuuden vuosikymmentä perustettu Vaikuttavuuskeskus tukee kansallista vaikuttavuustyötä. Vaikuttavuuskeskuksen tilannetta; mitä on tehty ja mitä seuraavaksi, esitteli hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Kansallista vaikuttavuuskeskusta on valmisteltu laajassa yhteistyössä, ja ajatuksena on rakentaa verkostoa, jossa vaikuttavuuden tietoa ja taitoa jaetaan avoimesti, niin että ”kun yksi kokeilee ja onnistuu, niin muut matkivat”. Suvi Liimataisen puheenvuorossa korostui toimintakulttuurin muutoksen tärkeys, sillä vaikuttavuusperustaisuus ei tapahdu pelkillä mittareilla.
Vaikuttavuuden näkyvyyttä edistää vuosittainen Vaikuttavuusteko -kilpailu. Vuoden 2022 vaikuttavuusteko -palkinnon saaja ”Terapiat etulinjaan-toimintamallin terapianavigaattori ja digituetut terapiat” oli esittelemässä Terapiat etulinjaan & HUS:n hankejohtaja Samuli Saarni. Digituetuilla malleilla voidaan kohdentaa mielenterveyspalveluita esimerkiksi ryhmille, jotka eivät hakeutuisi muuten hoitoon.
Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen rohkaisi muutokseen. Lähes kaikilla alueilla on valmistelussa toiminnan uudistamista ja talouden tasapainotusta, ja nyt on aika uusille rohkeille muutoksille, joita ei olla tehty vuosikymmeniin. Näiden rohkeiden päätösten toimeenpano ratkaisee.
Kansainvälisiä tuulia
Kansainvälistä näkökulmaa päästiin kuulemaan Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta asti, kun lavalle astui Jason Sutherland, Director of Centre for Health Services and Policy Research sekä Professor of UBC School of Population and Public Health. Puheenvuorossaan hän taustoitti Kanadan terveydenhuollon järjestelmää sekä sen keskeisiä haasteita, jotka ovat pitkälti samoja kuin Suomessakin (järjestelmän siilomaisuus, pitkät jonot erikoissairaanhoidossa, henkilöstön pitovoiman haasteet ja suoriteperustaisuuteen kannustavat rahoitusmallit). Esityksessä Sutherland toi uusia näkökulmia kattavan vaikuttavuustiedon tuomaan priorisointikysymyksiin. Tutkituissa potilasryhmissä huonommassa terveydentilassa olevat hyötyivät (suurin muutos terveydentilassa) toimenpiteistä eniten. Myös sosioekonomisella statuksella oli yllättäen samanlainen efekti. Miten tätä tietoa hyödynnetään vaikuttavuusperustaisessa terveydenhuollossa?
Päivän toinen kansainvälinen näkökulma kuultiin Norjan Eva Wensaas:lta, Norwegian Directorate of Health, Director of Department of financing and case-mix. Eva esitteli Norjan sote-järjestelmää, ja käytössä olevaa rahoitusmallia. Norjan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on samankaltainen kuin Suomessa; väestöä yhtä paljon ja asutus on maantieteellisesti hajautunutta.
Vaikuttavuuden johtamisella konkreettisiin tuloksiin
Konkreettisen esimerkin hyvinvointialueelta tarjosi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote). Esityksessä Keusoten johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen sekä Nordic Healthcare Groupin liiketoimintajohtaja Vesa Komssi kertoivat Keusoten kunnianhimoisesta matkasta 2023–2025 kohti vaikuttavuusperustaista järjestämistä ja palvelutuotannon ohjausta. Taustalla on vuodesta 2016 asti tehty vahva pohjatyö sekä tiekartan suunnittelu. Tiekartan neljä peruspilaria ovat vahva strateginen sitoutuminen, vaikuttavuutta tukeva tietopohja, vaikuttavuutta ja vaikuttavuusperustaista ohjausta tukeva organisoituminen ja järjestäjän ohjausmalli. Matkan seuraavat askeleet ovat vaikuttavuuspilottien toteutus ja johdon vaikuttavuuskoulutukset. Laitinen-Parkkonen ja Komssi jakoivat oppeja matkan varrelta; valmistelu vaatii paljon työtä esimerkiksi mittarien valinnan ja yhteisen ymmärryksen rakentamisen osalta, mutta ne ovat edellytys vaikuttavuusperustaiselle järjestämiselle.
Päivän vaikuttavuuden johtamis- ja ohjaamisnäkökulmista päästiin käytännön esimerkin ääreen Aapo Tahkolan, vaikuttavuusylilääkäri, THL ja Hyvaks, puheenvuorossa, joka esitteli vuoden 2022 Vaikuttavuusteko -palkinnon saajaa diabeteslaaturekisterin vertaiskehittämistä. Vertaiskehittämisen ja rekisteritiedon avulla on saatu aikaan merkittäviä parannuksia diabetekseen hoitoon. Muutoksen mahdollistavat tekijät esiteltiin, ja lopputuloksena oli, että vaikuttavuuden syntymisen keskiössä on ammattilaisen ja potilaan välinen kohtaaminen. Tahkola haastoi yleisön pohtimaan kohtia, joihin itse tarttua vaikuttavuuden edistämisessä.
Tietojohtaminen mahdollistaa vaikuttavuuden seuraamisen
Seminaarin päätti Petra Kokon hostaama paneelikeskustelu, jossa päästiin pureutumaan aiheeseen tietojohtaminen vaikuttavuuden seurannassa. Paneelissa keskustelemassa olivat Pia Seppänen, tietojohtamisen kehityspäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue, Erja Ailio, tiimipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja ja ylilääkäri, Sydänsairaala. Keskustelussa nostettiin esille datan keräämiseen motivointi ja innostaminen, sillä vain systemaattisesti kerätty data mahdollistaa vaikuttavuuden seuraamisen. Kun data on kerätty, on tärkeää seurata siitä saatavaa tietoa sekä muutettava toimintaa reaktiivisesti. Tieto kuuluu kaikille strategisesta johdosta yksittäiseen työntekijään, vaikka tietotarpeet ovat erilaisia.
Tiivistä verkostoitumista
Päivää tauottivat lounas sekä kahvittelut, joiden aikana osallistujat pääsivät verkostoitumaan. Tunnelma oli katossa ja puheensorina raikasi taukojen aikana.
Hukka kävi myös paikalla peläten jahdin alkua, sillä Vaikuttavuusseuran järjestämä sosiaalihuollon Hukkajahti-ideakilpailu alkoi 11.9. ja on käynnissä 8.10. asti.
Seminaaripäivän, vaikuttavuuskilpailujen, pilottien ja verkostojen tavoitteena on viedä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta eteenpäin ja siirtyä sanoista tekoihin.
Kansallisen vaikuttavuusseminaarin 2023 järjestivät sosiaali- ja terveysministeriö (STM), valtiovarainministeriö (VM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Vaikuttavuuskeskus – Pirkanmaan hyvinvointialue, Vaikuttavuusseura ry ja Nordic Healthcare Group (NHG).