Vantaa halusi kehittää lastensuojeluaan, ja yhteiskehittämisen kohteeksi Lastensuojelun keskusliiton (LSKL) ja NHG:n kanssa valikoitui jälkihuolto. Jälkihuollon kehitys oli erityisen ajankohtainen, sillä vuoden vaihteessa voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä lastensuojelun jälkihuollon asiakkuuteen oikeuttava ikäraja nousi 18–21 vuodesta 18–25 vuoteen. Vantaalla jälkihuoltoa onkin lähdetty kehittämään voimakkaasti ja resursseja on lisätty. Projektissa lähdettiin selvittämään, miten lisääntyviin ja muuttuviin asiakastarpeisiin pystytään tulevaisuudessa vastaamaan. Projektin lopputuloksena syntyi lista kehittämistoimenpiteitä toimeenpantavaksi sekä nuorten kielellä jälkihuollon toimintaa esittelevä viestintämateriaali, joka luotiin henkilöstöä ja erityisesti asiakkaita kuunnellen. NHG toteutti projektin pro bonona osana yhteiskuntavastuutaan.
Projekti toteutettiin kahtena työpajana sekä sidosryhmien ja nuorten haastatteluina. Koronakriisistä huolimatta projekti nähtiin tärkeäksi ja se toteutettiin täysin virtuaalisesti etätyökaluja hyödyntäen.
”Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen haastattelujen ja työpajojen kautta tarjosi meille hyvän pohjan siihen, miten voimme kehittää toimintaamme asiakaslähtöisesti. Tämä projekti oli arvokas lisä omaan kehittämistyöhömme, ja jatkamme tämän perusteella prosessiemme edelleen kehittämistä. Tiimiin on tullut hiljattain useampia uusia jäseniä resurssien lisäämisen myötä, joten tämä yhteinen hanke lisäsi myös porukkana yhteenhitsautumista, kun kaikkien ääni saatiin kuuluviin. Jännitimme ensin, miten työskentely onnistuu täysin etänä, mutta menetelmät toimivat erinomaisesti ja etänä työskentely jopa lisäsi tasapuolisuutta ja mahdollisuutta kuulla jokaista. Lyhyessä ajassa saimme paljon valmista aikaiseksi,” kertoo Vantaan kaupungin jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Hanna Ahlström.
LSKL:n rooli projektissa oli tarjota asiantuntija-apua ja tukea. Tarkoitus oli saada yhteistyöllä monipuolisia näkökulmia, mm. lapsen oikeuksien suhteen, esiin.
”Oli erittäin mukava kokemus ja kaiken kaikkiaan kiinnostavaa päästä lähelle arjen työtä ja kuulla kuulumisia ja kehittämistarpeita kentän työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien näkökulmasta. Yhteistyö järjestöjen ja kuntakentän välillä on todella tärkeää. Jälkihuolto on merkittävä vaihe nuoren elämässä, jossa varmistetaan, että sijoituksen aikana saadut hyvät asiat kantavat mukana myös aikuisuuteen. Nuoret ovat saattaneet kokea, etteivät he ymmärrä, mitä jälkihuolto tarkoittaa, sillä viestinnässä käytetty kieli on tuntunut heistä liian monimutkaiselta. Tuen valmistelu pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, jotta siirtymä lastensuojelusta jälkihuoltoon olisi sujuva, mihin tässä projektissa Vantaalla onkin tähdätty,” kommentoi Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Anna Tiili.
Kaikkein merkittävimpänä Vantaalla koettiin nuorten haastattelut. Monia asioita niistä hyödynnettiin projektin lopputuotoksena syntyneessä jälkihuollon esitteessä, mutta niitä hyödynnetään myös jatkossa prosessien edelleen kehittämiseen. Esimerkiksi jälkihuoltosuunnitelman merkitys nousi esiin, sillä nuoret kokivat sen ulkoiseksi ammattilaisten jutuksi, vaikka sen pitäisi olla nimenomaan heidän oma suunnitelmansa. Projekti osoitti, kuinka kaikki viestintä on katsottava nuorten perspektiivistä – kieli ei saa olla liian ammattilaiskieltä – vaan kaiken viestinnän pitää olla nuorille ymmärrettävää ja tarpeeksi tiiviissä muodossa.
”Yhteistyö eri tahojen kesken oli luontevaa ja sujuvaa. Meidän toiveita kuunneltiin hyvin koko prosessin ajan ja saimme työntekijöiltämme hyvää palautetta. Työpajat oli toteutettu ammattimaisesti ja koimme nimenomaan ulkopuolisesta fasilitaattorista paljon apua projektin vetämisessä ja toteuttamisessa –nopeassa aikataulussa pääsimme erinomaiseen lopputulokseen. Jälkihuollon uusi esite on ensisijaisesti suunnattu palvelemaan nuoria, mutta siitä hyötyvät myös yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät. Olemme ottamassa esitteen käyttöön aivan lähiaikoina,” kiteyttävät Ahlström ja Vantaan kaupungin jälkihuollon vastaava sosiaaliohjaaja Merja Kokkala.