Etusivu » Uutiset » Kotihoidon työhyvinvointi on parantunut valtakunnallisesti: 40 % työntekijöistä suosittelee ja 25 % arvostelee kotihoitoa työpaikkana

Artikkelit

Kotihoidon työhyvinvointi on parantunut valtakunnallisesti: 40 % työntekijöistä suosittelee ja 25 % arvostelee kotihoitoa työpaikkana

Nordic Healthcare Groupin (NHG) toteuttaman kyselyn perusteella kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut kaikilla mitatuilla hyvinvointialueilla. Tulosten taustalla vaikuttavat erityisesti parantunut esihenkilötyö sekä arjen työn suunnittelu.

NHG toteutti loka–marraskuussa 2023 työhyvinvointikyselyn, johon vastasi noin 4 600 kotihoidon työntekijää ja lähiesihenkilöä 15 hyvinvointialueelta eri puolilta Suomea. Enemmistö vastaajista oli kotihoidon lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Vastaava kysely toteutettiin myös vuosina 2018 ja 2021. Kymmenellä hyvinvointialueella tuloksia pystyttiin vertaamaan vuoden 2021 tuloksiin, koska näillä alueilla kyselyyn osallistuivat täysin tai lähes täysin samojen tiimien hoitajat näinä kahtena vuonna.

Työhyvinvointikyselyn päämittarina toimi suositteluindeksi: kuinka todennäköisesti työntekijä suosittelisi kotihoitoa työpaikkana ystävälleen. Kaikilla 15 hyvinvointialueella suosittelijoita oli 40 %, neutraaleita 35 % ja arvostelijoita 25 % vastanneista. Tulokset paranivat kaikilla 10 hyvinvointialueella: syksyllä 2023 suosittelijoita oli 41 %, neutraaleita 36 % ja arvostelijoita 23 % vastanneista. Vastaavasti syksyllä 2021 suosittelijoita oli 27 %, neutraaleita 36 % ja arvostelijoita 37 % vastanneesta. Esihenkilöasemassa toimivat suosittelivat työpaikkaansa huomattavasti useammin (59 %) kuin kotihoidon muut työntekijät (38 %).

Suosittelijoiksi katsotaan eNPS-mittarissa 90 % – 100 %, neutraaleiksi 70 % – 80 % ja arvostelijoiksi 60 % tai pienemmän todennäköisyyden antaneet vastaajat.

Työhyvinvoinnin parantumisen taustalla erityisesti parantunut esihenkilötyö sekä onnistuminen arjen toiminnan suunnittelussa

Kyselyssä kartoitettiin työhyvinvointia tarkemmin seuraavissa teemoissa: yleinen työhyvinvointi, yhteisöllisyys, osaaminen ja kehittyminen, esihenkilötyö, työvuorosuunnittelu, käyntilistasuunnittelu ja resursointi.

Kaikista kyselyn teemoista tulokset paranivat eniten esihenkilötyöhön liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti mahdollisuudet kehitysehdotusten esittämiselle sekä työvuorojen ja asiakaskäyntien suunnittelulle paranivat. Työntekijät kokevat yleensä saavansa esihenkilöltään myös riittävästi tukea ja kannustusta. 80 % vastaajista kokee, että heitä ja heidän ehdotuksiaan kuullaan toiminnan kehittämisessä.

Samalla tuloksista on nähtävillä, että sote-uudistus ei ole juuri vaikuttanut esihenkilöiden määrään: yhtä kotihoidon lähiesihenkilöä kohden on keskimäärin 33 alaista. Esihenkilöitä kuormittaa vakituisen ja sijaisten heikompi saatavuus: keskimäärin esihenkilöllä menee sijaisten hankintaan joka päivä noin puolitoista tuntia.

Nuoret ja lyhyemmän työkokemuksen työntekijät suosittelevat kotihoitoa työpaikkana selkeästi useammin kuin pidempään alalla työskennelleet. Myös lyhytaikaiset sijaiset ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin vakituiset ja määräaikaiset työntekijät.

Tulosten perusteella henkilöstö on tyytyväisin työn itsenäisyyteen, vastuullisuuteen, monipuolisuuteen sekä asiakkaisiin ja työyhteisöön. Vastaajat kokevat, että heillä on riittävä osaaminen työtehtävien suorittamiseksi ja hyvä teknologiaosaaminen.


Eniten työhyvinvointi parantui ja parhaat tulokset saavutettiin Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla

Kyselyyn osallistuneista hyvinvointialueista parhaimmat tulokset saavuttivat ja eniten tuloksiaan paransivat Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan kotihoidot. Molempien hyvinvointialueiden kotihoidon johto näkee, että työhyvinvointi ei ole vain yhdestä asiasta kiinni. Näin he analysoivat sitä, miksi tulokset ovat parantuneet:

”Kehittämistyötä kohti Suomen parasta kotihoitoa on tehty laajalla rintamalla, sillä työhyvinvointi koostuu useista eri asioista. Eloisan kotihoidossa on kiinnitetty huomiota paitsi palkkaukseen ja henkilöstöetuuksiin, minkä lisäksi on kehitetty myös johtamista ja työprosesseja. Työprosesseja on uudistettu ja laajennettu tarvepohjaista toimintatapaa henkilöstöresurssien hallinnassa, käytännön toimenpiteinä on ollut mm. toiminnanohjauksen keskittäminen. Varahenkilöstöä on vahvistettu niin, että se kattaa koko alueen. Henkilöstörakennetta on monipuolistettu lisäämällä esimerkiksi avustavaa henkilöstöä sekä fysioterapeutteja ja geronomeja tukemaan asiakkaan tarpeiden mukaisen hoidon ja palvelun järjestämistä,” kertoo kotihoidon palvelualuepäällikkö Tuula Kärkkäinen Etelä-Savosta.

“Osana Tulevaisuus kotona -hanketta kotihoidossa on vahvistettu valmentavaa johtajuutta: työntekijöistä välitetään ja heitä rohkaistaan vaikuttamaan omaa työtään koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostossa työntekijät jakavat työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Tiedolla johtamista, sähköisiä työvälineitä ja etäpalveluita on lisätty. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työvuorojensa suunnitteluun. He viestivät aktiivisesti työstään ja kotihoidon palveluista esimerkiksi Eloisan somekanavissa,” kertoo hankepäällikkö Susanna Lempiäinen Etelä-Savosta.

Myös Keski-Pohjanmaalla on panostettu esihenkilötyöhön ja esihenkilön työtehtävien priorisointiin:

”Työhyvinvointi on monen asian summa; me olemme Keski-Pohjanmaalla panostaneet erityisesti esihenkilötyöhön, mm. täydennyskouluttamiseen, työnohjaukseen ja esihenkilönä toimimisen valmennuksiin. Yksi esihenkilötyön parannus on ollut työajan vapauttaminen johtamiseen. Lähiesihenkilöiden määrää on lisätty yhdellä ja maantieteellisesti suuriin kotihoidon yksiköihin on   lähiesihenkilöiden tueksi nostettu vastuusairaanhoitaja, joka vastaa osasta esihenkilön hallinnollisia töitä. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus perata vielä tarkemmin läpi esihenkilön tehtäväkenttää, jotta esimerkiksi hallinnollisia töitä voitaisiin siirtää heiltä muille ammattiryhmille ja mahdollistaa vielä paremmin aikaa henkilöstön kanssa yhdessä toimimiseen.” toteaa kotihoidon palvelualuejohtaja Sari Kallinen Keski-Pohjanmaalta.

”Olemme pitäneet organisaation läpileikkaavan muutosvalmennuksen, johon on osallistunut koko henkilöstö johdosta ammattilaisiin. Valmennuksen tavoitteena on tarjota keinoja itse- ja yhteisöohjautuvuuteen sekä työyhteisöjen sisältä lähtevään työn kehittämiseen, ja jatkamme tämän vahvistamista edelleen. Lisäksi olemme koko henkilöstön tasolla panostaneet työhyvinvointiin, erityisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen mahdollistamalla osa-aikatyötä jaksamisen tueksi sekä työvuorosuunnitellulla huomioimalla toiveet mahdollisimman hyvin. Lisäksi olemme panostaneet uusien työntekijöiden perehdytykseen,” jatkaa Sari Kallinen Keski-Pohjanmaalta.


Positiivisesta kehityksestä huolimatta kotihoidon työhyvinvoinnissa on edelleen parannettavaa

Rohkaisevista tuloksista huolimatta enemmistö kotihoidon henkilöstöstä kokee työnsä kuormittavana ja jopa 40 % vastaajista kokee palautuvansa huonosti työstä. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi henkilöstö panostaisi henkilökunnan riittävyyteen, arjen toiminnan suunnittelun kehittämiseen, positiivisen ilmapiirin vahvistamiseen ja yhteiseen tekemiseen. Vastaukset antavat myös kattavan listauksen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia: kuten tyhy-päivien järjestäminen, säännölliset tiimipalaverit, työsuhde-etujen laajentaminen liikunta- ja kulttuurietuihin, hälyttimet hoitajille lisäämään turvallisuutta ja palautelaatikko kehittämisideoita varten.

Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat haasteet tiedonkulussa ja työn henkinen kuormitus. Työvuorojen suunnittelussa selkein kipukohta ovat yhden päivän vapaat, mutta yleisesti ottaen työvuorosuunnitteluun ollaan tyytyväisiä. Sen sijaan käyntilistasuunnittelu aiheuttaa yleisesti tyytymättömyyttä, missä henkilöstö jakaisi kuormitusta tasapuolisemmin. Moni hoitaja toivoo, että käyntilistojen suunnittelussa otettaisiin paremmin huomioon siirtymäajat, taukojen toteutuminen ja että reitit olisivat järkeviä.

Työntekijät toivovat myös esihenkilötyöhön lisää voimavaroja. Vaikka esihenkilötyön tulokset ovat parantuneet, neljäsosa vastaajista ei kuitenkaan koe saavansa riittävästi tukea ja kannustusta esihenkilöltään ja noin 40 % vastaajista kokee, että kaikki työyhteisön jäsenet eivät toimi yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Esihenkilöiltä toivotaan positiivista palautetta sekä yhteistä aikaa keskusteluille: esimerkiksi säännöllisten kehityskeskustelujen toteutumisessa on paljon hajontaa.

Esihenkilöiden vastauksissa esiin nousevat kokemus resurssien riittämättömyydestä, sihteereille tyypillisten töiden tekeminen ja työn sirpaloituminen. Rekrytointiin ja sijaisuuksien etsintään kuluva aika lisää esihenkilöiden kuormitusta ja syö aikaa työntekijöiden kohtaamiselta. Esihenkilöt toivoisivatkin yleisesti, että sijaisten hankinnan voisi keskittää ja palkkausjärjestelmää tai työsuhde-etuja kehittää. Moni heistä keskittyisi sijaisten tai korvaavan työvoiman hankinnassa kotihoidon omien resurssipoolien ja varahenkilöstöjen kehittämiseen.


Onko kustannustehokkuus pois hyvästä työhyvinvoinnista?

Julkisuudessa on keskusteltu viime vuosina paljon kotihoidon henkilöstötilanteesta, hoidon laadusta ja työhyvinvoinnista. Ovatko nämä eri näkökulmat sitten toisiaan poissulkevia – Nordic Healthcare Groupilla asia nähdään toisin:

”Olen erittäin tyytyväinen siitä, että kotihoidon työhyvinvointi on parantunut kaikilla Kotihoidon vertaiskehittämisessä yli kaksi vuotta mukana olleilla hyvinvointialueella. Esihenkilötyössä onnistuminen on yksi avain onnistumiseen ja siihen onkin panostettu useilla alueilla. Tämän lisäksi havaitsimme tuloksista, että koettu työhyvinvointi ja mm. toiminnan tehokkuus (ns. välitön työaika) eivät ole toisiaan poissulkevia: kaikista tehokkaimmissa tiimeissä työhyvinvointi voi olla erittäin hyvä tai sitten erittäin huono. Minusta tämä kertoo paitsi esihenkilötyössä myös arjen toiminnan suunnittelussa onnistumisesta: miten työvuorot suunnitellaan, toimiiko käyntilistasuunnittelu ja saadaanko tiimeissä apua sairauspoissaolotilanteissa omista hoitajapooleista tai varahenkilöstöstä? On arvokasta tunnistaa, että hoitajien tyytyväisyydessä, palvelun laadussa ja vaikuttavuudessa sekä kustannustehokkuudessa voidaan kaikissa onnistua – samanaikaisesti,” summaa ikääntyneiden palveluista vastaava johtaja Mikko Ikivuo NHG:ltä.

Työhyvinvointikyselyyn osallistuivat syksyllä 2023 Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Itä-Uusimaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Uusimaan, Länsi-Uusimaan (Espoo), Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin kotihoidot. Työhyvinvointia seurataan Kotihoidon vertaiskehittämisessä kahden vuoden välein eli seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2025.


Lisätiedot:

Mikko Ikivuo, ikääntyneiden palveluista vastaava johtaja, Nordic Healthcare Group, p. 050 367 6277, etunimi.sukunimi@nhg.fi

Antti Niemi, kotihoidon vertaiskehittämisen päällikkö, Nordic Healthcare Group, p. 050 5410 321, etunimi.sukunimi@nhg.fi

Sari Kallinen, kotihoidon palvelualuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite, p. 040 806 5749, etunimi.sukunimi@soite.fi

Tuula Kärkkäinen, kotiin annettavien palveluiden palvelualuepäällikkö, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, p. 044 417 3835, etunimi.sukunimi@etelasavonha.fi

Susanna Lempiäinen, Tulevaisuus kotona -hankkeen päällikkö, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, p. 040 359 709, etunimi.sukunimi@etelasavonha.fi