Etusivu » Uutiset » Keusote ja HUS ottavat käyttöön asiakkaille, ammattilaisille ja johdolle yhteisen näkymän vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien elämänlaatuun ja toimintakykyyn

Artikkelit

Keusote ja HUS ottavat käyttöön asiakkaille, ammattilaisille ja johdolle yhteisen näkymän vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien elämänlaatuun ja toimintakykyyn

Keusoten ja HUSin yhteisessä mielenterveyden vaikuttavuuspilotissa tavoitellaan merkittäviä kehitysaskeleita asiakkaan voinnin ja hoitojen vaikuttavuuden ymmärtämiseen. 

Uudellamaalla erityistason ja perustason hoito jakaantuivat sote-uudistuksessa erillisiin organisaatioihin, mutta Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) ja Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS) eivät ole antaneet sen hidastaa hoitopolkujen kehitystyötä. Keusotessa käynnistettiin vuoden 2023 alussa vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin kehittämistyö, jonka yhteydessä yhtenä pilottihankkeena aloitettiin suunnittelemaan vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien asiakkaiden hoidon vaikuttavuuspilottia. Vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä asiakkaita hoidetaan sekä HUSissa että Keusotessa, joten myös hoidon tuloksia, prosessien sujuvuutta ja kustannuksia haluttiin kehittää yhdessä ja luoda molemmille organisaatioille yhtenäinen näkymä näihin tietoihin. Keusotessa vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin suunnittelua ja luontia sekä hankkeen alla aloitettuja pilottiprojekteja johtaa johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen yhdessä ylilääkäri Hanna Erosen kanssa. HUSissa suunnittelusta on vastannut Hyvinkään psykiatrian linjan linjajohtaja, ylilääkäri Annika Thomson. NHG toimii projektissa toteuttajana ja koordinoijana. NHG tukee Keusotea ja HUSia pilotin mittariston suunnittelussa sekä vaikuttavuusnäkymien rakentamisessa Keusoten tietoaltaaseen. 

Parempi käsitys asiakkaiden hoidon eri vaiheista ja vaikuttavuudesta  

Pilotin asiakasryhmiä ovat HUSin ja Keusoten yhteiset asiakkaat, jotka sairastavat vakavia mielenterveyshäiriöitä (skitsofreniaa, skitsoaffektiivista häiriötä, määrittämätöntä ei-elimellistä psykoottista häiriötä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä). ”Alueemme asukkaiden hyvinvoinnin tila erityisesti koronavuosien jäljiltä siivitti meidät valitsemaan juuri mielenterveys- ja päihdepalvelut vaikuttavuuspilotin kohteeksi”, kertoo Pirjo Laitinen-Parkkonen Keusotelta. 

Pilotin avulla pyritään saamaan parempi käsitys asiakkaan hoidon vaikuttavuudesta palvelupolun eri vaiheissa, ja tuottamaan palveluita mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tärkeässä asemassa on asiakkaiden omat kokemukset hoidosta, joista ei ole tarpeeksi tietoa tällä hetkellä. Pilotin avulla saadaan näkyvyyttä koko palveluketjuun perusterveydenhuollon ja erityistason rajoja ylittävästi. 

Keusotella ja HUS:illa on yhteinen tahtotila tarjota ja kehittää vaikuttavaa hoitoa asiakaslähtöisesti organisaatiorajoista riippumatta. ”Aina yhteisen tahtotilan löytäminen eri organisaatioiden välillä ei ole yksinkertaista, mikä tekee tästä hankkeesta poikkeuksellisen. Molemmat toimijat haluavat toimia asiakkaan parhaaksi, ja se yhdistää meidät.”, kommentoi Thomson HUS:ilta. Laitinen-Parkkonen on samaa mieltä, ja korostaa alueen jo aikaisempaakin tiivistä yhteistyötä, jonka pohjalle on ollut hyvä rakentaa yhteistä vaikuttavuuspilottia. Projektin aikaiset yhteiset kohtaamiset ovat luoneet erittäin positiivisen yhteistyöhengen molemmissa organisaatioissa. Haasteina Thomson ja Laitinen-Parkkonen mainitsevat tiedon käyttöön saamisen hankaluuden organisaatiorajojen välillä, esimerkiksi HUS:in ei ole mahdollista vielä tarkastella Keusoten yksilökohtaisia potilastietoja, vaan ainoastaan ryhmätason aggregoidut asiakastiedot ovat nähtävissä HUSille toisiolain tulkinnan takia. Tähän he toivovat pikaisesti muutosta. 

HUSissa on käytetty vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien asiakkaiden hoidon vaikuttavuusmittaukseen soveltuvia elämänlaatu-, oire- ja toimintakykymittareita jo pitkään. Nyt suunnitellussa yhteisessä pilottihankkeessa tullaan kuitenkin hyödyntämään molempien organisaatioiden sekä potilaiden täyttämiä toimintakyky- ja oiremittareita. Jos ihmisen hoitovastuu siirtyy organisaatioista toiseen, voidaan hänen vointinsa muutosta seurata mittareiden aktiivisen käytön ansiosta. Näin asiakkaan oma hoitaja pystyy heti reagoimaan oiremittariston muutoksiin. Hoitovastuussa oleva hoitaja tai lääkäri pystyy seuraamaan asiakkaan vointia ja mahdollisia muutoksia voinnissa laajemmin kokonaiskuvan saamiseksi sekä tarvittaessa tehdä muutoksia hoito- ja asiakassuunnitelmaan kerätyn tiedon pohjalta. 

Ilman asiakkaan osallisuutta ei ole vaikuttavuutta

Tavoitteena on, että pilotin myötä asiakkaan arkeen muodostuu oman voinnin seurantamahdollisuus, jolla voi esimerkiksi omasta kännykästään seurata toimintakyvyn sekä oireiden kehitystä ja laboratoriotuloksia suoraan sovelluksen kautta. ”Oman voinnin tuloksien seuranta kannustaa pitämään paremmin huolta omasta voinnista. Jos asiakas huomaa vointinsa heikentyneen, hän voi tehdä oiretestin ja tulosten avulla omatyöntekijä saa nopeasti käsityksen potilaan tilanteesta”, Thomson summaa. Voinnin tulosten on tarkoitus olla läpinäkyvästi potilaan omatyöntekijän sekä muiden potilaan hoitoon osallistuvien hoitotyöntekijöiden nähtävillä, jotta potilaan ei tarvitse selittää vointiansa moneen kertaan eri ihmisille. 

Pilotin konkreettisten työkalujen avulla ammattilaisten arkeen saadaan parempi käsitys asiakkaiden hoidosta ja heidän voinnistaan, kun omassa näkymässä on suoraan nähtävillä asiakkaan oma oiretaso ja historia. Tällöin ajankäyttöä voi fokusoida suoraan sellaisiin asiakkaisiin, joilla tilanne on sillä hetkellä enemmän huomiota vaativa, jolloin hoitotyötätekevän ammattilaisen ajankäytön priorisointi helpottuu. Datan säännöllinen kertyminen parantaa myös asiakkaiden voinnista huolehtimista.  

Vaikuttavuusmittariston käyttöönoton myötä saadaan ymmärrystä siihen, miten uudet interventiot vaikuttavat ihmisten hoitotasapainoon. Johtotasolle tuotetaan myös taloudellinen näkymä interventioiden kustannusvaikuttavuudesta, jolloin päätös panostamisesta tuleviin interventioihin helpottuu, kun voidaan valita tiedon pohjalta interventio, joka tuottaa pienemmällä panostuksella saman vaikuttavuuden.  

Vaikuttavuusmittaristot avuksi päätöksentekoon palveluiden tuottamiseen  

Vaikuttavuusmittaristojen avulla saadaan tietoa siitä, mikä oikeasti toimii väestössämme. ”Kun halutaan panostaa asioihin, joilla on oikeasti merkitystä ihmisten elämänlaatuun, on tärkeää saada päätöksenteon tueksi tietoa interventioiden vaikutuksesta elämänlaatuun”, korostaa Thomson.  

”Priorisointi on nykyhetken sana, johon liittyy keskusteluissa usein negatiivinen sävy, sillä se mielletään joidenkin asioiden tekemättä jättämiseksi. Palveluiden vaikuttavan järjestämisen tuominen tähän kontekstiin on tärkeää, jotta voidaan tehdä näyttöön perustuvia valintoja väestötasolla palvelukokonaisuuksien järjestämiseksi”, Laitinen-Parkkonen toteaa pilotin tärkeydestä. Pilotin myötä tietoisuus mielenterveyspalvelujen vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta syvenee – pilotin hyötyjinä ovat sekä potilaat paremman hoitotasapainon ja että organisaatiot kustannusvaikuttavuuden kautta. Pilotissa kehitetty vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli tulee koekäyttöön 2025, mutta oppeja pilotin aikaisista oivalluksista jaetaan jo nyt muille aiheista kiinnostuneille toimijoille.