Etusivu » Kirjoitukset » Onko lasten erikoissairaanhoito ajautumassa kriisiin? Terve! -podcastin vieraana Jari Petäjä

NHG Näkökulmia

Onko lasten erikoissairaanhoito ajautumassa kriisiin? Terve! -podcastin vieraana Jari Petäjä

Mikä on erikoissairaanhoidon kehityksen tila Suomessa? Miten haasteet näkyvät lasten erikoissairaanhoidossa? Mitä mahdollisuuksia meillä on niiden ratkomiseen? Terve! -podcastin uusimman jakson vieraana HUS-yhtymän lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja, lastentautien ja vastasyntyneiden hoidon erikoislääkäri Jari Petäjä.

Jari on taustaltaan lastenlääkäri, joka tiesi jo ennen lukiota haluavansa lääkäriksi. Hänellä oli muutama vaihtoehto erikoistuessa lääkärinä: sisätaudit ja lastentaudit, ja molempia kokeilemalla päätyi lastentautien pariin, muun muassa lasten kiitollisuuden, rehellisyyden ja aitouden takia.

Jari oli asettunut vastaamaan vastasyntyneiden hoidosta Jorvin sairaalassa, ja 2008 organisaatiouudistuksen myötä johtajan paikka avautui hakuun, johon ei ensimmäiseltä kierrokselta löytynyt sopivaa henkilöä, ja kannustuksen myötä Jari päätyi hakemaan paikkaa ja saamaan sen. Heti Jarin aloituksen jälkeen alkoivat pohdinnat silloisten tilojen ratkaisusta ja hyvin nopeasti siirryttiin ajatukseen Uudesta lasten sairaalasta, joka on tänä päivänä jo toiminnassa.

Lasten erikoissairaanhoito on kokonaisuutena pieni osa kaikesta sairaanhoidosta ja vakavimpien sairauksien vaativa hoito vielä pienempi osa. Siten lasten tehohoito on hyvinkin pieni kokonaisuus, mutta merkitykseltään erittäin suuri. Jari käyttää tehohoitoa esimerkkinä huolestaan palveluiden riittämättömyydestä ja kestävyysvajeesta vakavissa sairauksissa ja taudeissa. Kestävyysvaje ei ratkea pelkästään lisärahoituksella, parantamalla työolosuhteita tai henkilöstön lisäyksillä. Työn luonne vaatii myös ihmisten sisältä nousevaa erityistä sitoutumista ja innostusta. Jari on kuitenkin levollisin mielin ja näkee tilanteen valoisampana lasten sairaanhoidon suhteen verrattuna aikuisten sairaanhoitoon.

Lastenkin erikoissairaanhoidossa ovat läsnä yleiset sairaanhoidon ongelmat. Esimerkiksi ihmisten sitoutuminen pitkiin työuriin on muuttunut. Ristiriitaa syntyy toiminnan turvaamisen sekä työntekijöiden odotusten kohtaamisen kanssa. Jatkuvalla työelämän kehittämisellä voidaan tuoda molempia puolia lähemmäs. Esimerkkinä työelämän kehittymisestä ihmislähtöisempään suuntaan  Jari heittää EU-direktiivin työaikojen sääntelystä erityisesti päivystyksessä.

Jari on kiinnostunut kansainvälisestä näkökulmista. Kontaktiensa kautta hän on oppinut, että ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kansainvälisestikin. Esimerkkinä hän mainitsee johtamisen tyylin muuttumisen käskyttävästä palvelempaan ja inhimillisempään suuntaan, joka on ollut kansainvälinen ilmiö.

Jari korostaa, että haasteet on helpompi tunnistaa ja nimetä kuin korjata niitä. Onko tarjolla sopivia työkaluja? Esimerkiksi rahan ja henkilöstön tarpeiden ristipaineissa on tärkeää ymmärtää, mitä ollaan menettämässä, jos ei onnistuta. Aivan erityisessä uhassa on tasavertaisuuden menetys arvona yhteiskunnassamme. Jari on vuosien aikana toistuvasti todennut, että lasten erikoissairaanhoito on tasa-arvoisin toiminto, mitä Suomessa on, ja sen menettäminen olisi suuri isku yhteiselle arvomaailmallemme. Esimerkkinä Jari kuvaa sen, kuinka lapsen leukemian ennuste ei riipu vanhempien tilanteesta tai lapsen asuinpaikasta, eikä mistään muustakaan terveyseroja tuottavasta tekijästä.

Lasten erikoissairaanhoito on pirstoitunutta monien harvinaissairauksien pienien potilasryhmien vuoksi. Osaavia ihmisiä sairausryhmiä kohden on erityisen vähän. Vertauksena Jari mainitsee kardiologit, joita aikuisten sairaanhoidossa on jopa sadoissa laskettava määrä, kun taas lasten erikoissairaanhoitoon erikoistuneita kardiologeja on Suomessa noin 20.

Myös lapsimäärä pienenee, ja jotta saataisiin kaikin tavoin riittävät potilasvirrat kaiken kattavaan lastensairaalan tarpeisiin, tulisi olla 8-9 miljoonan väestöpohja. Vasta tästä syntyisi tarpeeksi eri tavoin sairaitakin lapsia. Nyt kun ollaan paljon tuon luvun alla, ja lapsimäärä pienenee edelleen, täytyy tehdä yhteistyötä muiden lastenklinikoiden kanssa aivan uudella tasolla. Kaikkia muita kaupunkeja kohtaa lapsimäärän pieneminen enemmän kuin Helsinkiä. Paine eriarvoistumiseen kasvaa. Jari korostaa, että tasa-arvon säilyminen ei ole itsestäänselvää – päinvastoin, uhka sen menettämisestä on ilmeinen. Erikoissairaanhoidon järjestelmää tulisi muuttaa.

Jari tiivistää ongelmat kolmeen asiaan: erikoistuneiden ammattilaisten vähäinen lukumäärä, lapsien väestökato ja rahoitusjärjestelmä. Lasten erikoissairaanhoidossa on keskustelun ja yhteistyön kulttuuri, jossa yhdessä pohditaan asioita eri sairaalojen välillä. Varsinkin universaalien ongelmien parissa tämä on tärkeää.  Näitä ovat työvoiman saatavuuteen, koulutukseen, liikkuvuuteen ja palkkaukseen liittyvät asiat. On tärkeää, etteivät lasten sairaanhoidon alat jää näissä jälkeen aikuispuolen kehityksestä. Lasten erikoisalojen edunvalvonta näkökulmat ovat siten tärkeitä. Järjestelmätasolla tulisi ottaa huomioon, että lasten erikoissairaanhoito on monella tavalla oma kokonaisuutensa. Lasten erikoissairaanhoidon erityispiirteet, kuten alempi tuottavuus, tulee tunnistaa ja hyväksyä.

Sote-uudistus painottaa perustason ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Suuri integration tarve on lasten ja nuorten mielenterveydellisissä palveluissa, ja niihin tulisi luoda hyvinvointialueiden puittessa yhteistyössä HUS:in kanssa tasalaatuista palvelurakennetta perustasolle. HUS:in tasolla onkin organisoiduttu ja perustettu oma segmentti lapsille ja nuorille, sekä luotu hyvinvointialueiden kanssa yhteinen asiakkuusyksikkö, jossa systemaattisesti haetaan ratkaisuja. Tällaisen toiminnan kautta sote-uudistuksen positiiviset vaikutukset näkyvät nyt arjessa ja positiiviset tulokset ovat viimein todennäköisiä.

Lopuksi Jari kertoo kokevansa itsensä työelämän suhteen hyvin onnekkaaksi. Innostus työhön uudistuu kun päivittäin saa tehdä töitä merkityksellisten asioiden ääressä. Hän korostaa tässä olevan upeaa se, että omalla johtaja-kliinikko-tutkija urallaan asiat ja merkityksellisyys muuttaa koko ajan muotoaan. Maailma tuo uusia ongelmia, ja kun työkseen saa niitä ratkoa, niin merkityksellisen työn sisältö elää.

Kuuntele jakso.

 

Kuuntele toisen kauden jaksot sote-uudistuksesta:

  1. Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Vieraana Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
  2. Miten ICT-arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Vieraana Mikko Huovila, STM
  3. Pelastustoimen ja soten synergia hyvinvointialueilla. Vieraana Heidi Huuskonen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
  4. Miten yhteensovittaa muuttuvat palvelutarpeet ja talouden realiteetit? Vieraana Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö
  5. Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla. Vieraana Katja Rääpysjärvi, Pohde
  6. Muutos – onko se kirous vai mahdollisuus? Vieraana Lilli Väisänen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

  7. Kuinka liikkumisella voidaan saavuttaa vaikuttavuutta sote-palveluissa? Vieraana Miia Länsitie, Oulun Diakonissalaitos
  8. Hyvinvointialueiden rooli Uudellamaalla. Vieraina Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, ja Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
  9. Onko lasten erikoissairaanhoito ajautumassa kriisiin? Vieraana Jari Petäjä, HUS

Kuuntele myös kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:

  1. Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
  2. Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
  3. Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
  4. Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP
  5. Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP
  6. Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL
  7. Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP
  8. Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto
  9. Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe
  10. Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.