Mikä rooli kestävällä kehityksellä ja vastuullisuudella on Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa? Miten nämä näkökulmat näkyvät hyvinvointialueiden arjen päätöksissä ja strategisissa linjauksissa? Tässä Terve! -podcastin tuoreimmassa jaksossa pohdimme kestävää kehitystä ja vastuullisuutta sote-alalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) strategiajohtaja Leena Setälän kanssa. Leena jakaa näkemyksiään siitä, miten kestävä kehitys yhdistyy sote-palveluihin, millaisia toimenpiteitä kestävässä kehityksessä on jo tehty, ja mitkä ovat keskeiset haasteet kestävän kehityksen toimenpiteiden lisäämiseksi.
Leena Setälä on kulkenut monipuolisen polun ennen nykyistä rooliaan Varhan strategiajohtajana. Lukioikäisenä sisustusarkkitehdin sijaan äidin suosituksesta valinta kohdistui lääketieteen polulle, ja vuonna 1985 hän aloitti erikoistumisen kirurgiksi. Leena toimi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kirurgina ja esimiehenä siirtyen siten kokopäiväisesti johtotehtäviin vuonna 2015 ja jo seuraavana vuonna johtajaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Leenan aloitteesta kestävä kehitys sisällytettiin osaksi sairaanhoitopiirin strategiaa vuonna 2018. Leena oli myös vuonna 2019 laatimassa kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan määritellä YK:n Agenda 2030- ohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Yrityspuolella puhutaan tyypillisemmin vastuullisuudesta, kun taas julkishallinnossa käytetään samassa tarkoituksessa termiä kestävä kehitys. Sen sisältämät ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuudet ovat kaikki relevantteja myös hyvinvointialueiden näkökulmasta.
Sote-uudistuksen tavoitteissa kestävä kehitys ei ole vahvasti esillä, mutta toimintaympäristö mahdollistaa hyvinvointialueille laajat kyvykkyydet vaikuttaa alueellisesti kestävään kehitykseen. Hyvinvointialueiden rooli on suuri kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamisessa, alueen työnantajina ja hankintayksikköinä. Leena huomauttaa, että yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyvinvointialueiden on esimerkiksi palveluverkkopäätöksissä otettava huomioon väestöryhmät, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia liikkumiseen palveluja saadakseen tai digipalveluiden hyödyntämiseen.
Leena korostaa etenkin, että taloudellinen vastuu on aina ollut osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sillä budjettiraamit ovat ohjanneet aina palveluja. Historiallisesti tavoitteena on ollut aina tuottaa mahdollisimman laadukkaita palveluita käytettävissä olevilla resursseilla. Jatkossa erityisesti kuitenkin vaikuttavuuden edistäminen on tärkeää taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Vaikuttavuuden tutkimusnäytön lisääminen on Leenan mukaan keskeistä hyvinvointialueiden vaikuttavuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi.
Leena kertoo Varhassa tehdyistä kestävän kehityksen toimenpiteistä. Varha soveltaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käynnistämää kestävän kehityksen ohjelmaa, joka sisältää useita kestävän kehityksen tavoitteita painottuen erityisesti ekologisuuteen. Ohjelman toimenpiteitä kuten ruokahävikin vähentämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä on toteutettu menestyksekkäästi. Lisäksi Leena kertoo, että Varhassa on koulutettu laajasti henkilöstöä kestävän kehityksen teemoihin. Yli 3500 ammattilaista on osallistunut kestävän kehityksen verkkokurssille, mikä kuvastaa työntekijöiden osallistamista kestävään kehitykseen. Jatkossa Varhan johdon tuella tullaan luomaan uusi viiden vuoden ohjelma ilmastotavoitteineen.
Leena toimii Varhassa kestävän kehityksen vastuuhenkilönä ja mukana on tiivis ja monialainen työryhmä sekä kokopäiväinen kestävän kehityksen asiantuntija. Varhassa on myös 300 ekotukihenkilöä, jotka tukevat organisaatiota päivittäisessä kestävän kehityksen harjoittamisessa, ja mallia halutaan laajentaa koko organisaatioon. Henkilökunnan sitouttaminen osaksi kestävää kehitystä on ollut Leenan kokemuksen mukaan vaivatonta. Varhassa on vahvaa tahtotilaa kestävän kehityksen edistämiselle, ja uuden oppimiseksi tarjotaan lyhyitä koulutuksia kaikille halukkaille.
Leena tuo esiin, että myös sosiaali- ja pelastustoimi on huomioitava osana hyvinvointialueiden kestävää kehitystä. EKO-SOTE-hankkeen ansiosta tunnemme nyt Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjäljen, joka on 6,5 % koko Suomen hiilijalanjäljestä. Tästä sosiaalipalvelujen osuus on 2,3 %. Sosiaalipalveluissa potentiaalisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa energiatehokkuustoimenpiteet, ruokahävikin vähentäminen ja sähköisen ajoneuvokaluston suosiminen. Pelastuspalveluissa voidaan esimerkiksi kierrättää ajoneuvokalustoa vaativista tehtävistä vähemmän vaativiin.
Leena näkee digitalisaatiossa mahdollisuuksia pienentää sote-sektorin päästöjä esimerkiksi lisäämällä sähköistä asiointia ja etävastaanottoja ja automatisoimalla kotihoidon lääkejakelua. Hän korostaa kuitenkin, että digiratkaisuissa on huomioitava kokonaisvaltaisesti eri asiakasryhmien näkökulmat. Lopuksi Leena korostaa tarvetta kansallisen yhteistyön ja ohjauksen lisäämisestä ja toivoo STM:lta entistä aktiivisempaa osallistumista sote-sektorin kestävän kehityksen vahvistamiseen.
Kuuntele kolmannen kauden jaksoja teemalla vastuullisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa:
- Kestävä kehitys hyvinvointialueilla. Vieraana Leena Setälä, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha)
Kuuntele toisen kauden jaksot sote-uudistuksesta:
- Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Vieraana Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
- Miten ICT-arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Vieraana Mikko Huovila, STM
- Pelastustoimen ja soten synergia hyvinvointialueilla. Vieraana Heidi Huuskonen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
- Miten yhteensovittaa muuttuvat palvelutarpeet ja talouden realiteetit? Vieraana Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö
- Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla. Vieraana Katja Rääpysjärvi, Pohde
- Muutos – onko se kirous vai mahdollisuus? Vieraana Lilli Väisänen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- Kuinka liikkumisella voidaan saavuttaa vaikuttavuutta sote-palveluissa? Vieraana Miia Länsitie, Oulun Diakonissalaitos
- Hyvinvointialueiden rooli Uudellamaalla. Vieraina Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, ja Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
- Onko lasten erikoissairaanhoito ajautumassa kriisiin? Vieraana Jari Petäjä, HUS
Kuuntele myös kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:
- Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
- Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
- Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
- Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP
- Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP
- Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL
- Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP
- Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto
- Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe
- Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG