Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden vaikuttavin tapahtuma Kansallinen vaikuttavuusseminaari järjestettiin 6. syyskuuta 2024 teemalla ”Vaikuttavuustieto yhteiseen käyttöön”. Seminaariin osallistui lähes 900 vaikuttavuudesta ystävää. Tässä artikkelissa olemme tiivistäneet päivän puheenvuorojen annin sekä jaamme esitysmateriaalit.
Katso seminaarin tallenne täältä.
Puhujien esitysmateriaalit löydät täältä.
Avaussanat ja termien määrittely
Erityisasiantuntija Petra Kokko STM:stä määritteli avaussanoissa keskeiset termit, kuten vaikuttavuus, arkivaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vaikuttavuudella tarkoitetaan toimenpiteiden tuottamaa lisäarvoa asiakkaalle tai potilaalle. Arkivaikuttavuus puolestaan viittaa siihen, miten toimenpiteet näkyvät potilaan tai asiakkaan arjessa ja tuottavatko ne hyvinvointia ja terveyttä. Kustannusvaikuttavuus mittaa yksittäisen intervention vaikutusten kustannuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pyrkii parantamaan koko sote-palvelujärjestelmää. Lainsäädännön muutoksia tehtäessä pyritään arvioimaan yhteisvaikutuksia.
Kansallinen follow-up ja alueverkostot
Johtaja Andreas Blanco Sequeiros STM:stä ja johtava erityisasiantuntija, yksikön päällikkö Laura Pitkänen VM:stä kertoivat, että ”vaikuttavuuden vuosikymmen” toteutuu kansallisella ja alueellisella tasolla ja se on jatkuvasti enemmän osa kansallista ohjausta. Rahoitusmallia STM ja VM pohtivat yhteisesti.
Vaikuttavuuspilotit ja alueverkostot edistävät hyvien käytäntöjen jakamista. Opitun skaalaaminen kansallisesti on tärkeää, jotta alueiden opit voidaan ottaa kansallisen tason valmisteluun.
Kustannusvaikuttavuus on yhteinen asia kaikille sote-kentän toimijoille. STM ja VM tekevätkin yhteistyötä tietojohtamisen ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Yksikkökustannuslaskenta on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
Digiohjelmassa keskitytään palvelujen kohdentamiseen ennakoivasti ja aktiivisesti. Tekoälyn käyttöä edistävä ekosysteemi on tärkeä osa terveydenhuollon kehittämistä.
Tällä hetkellä työn alla on mm. geneerinen PROM-mittari, haitta- ja vaaratapahtumatietojen indikaattorien määritys, selvitys arviointi- ja suositustoiminnan prosesseista ja kriteereistä sekä selvitystyö vaikuttamattomista ja vähähyötyisistä menetelmistä, esimerkiksi todistusten myöntämisetä käsittelee työryhmä. STM on vastikään asettanut myös toisiolain työryhmän, jonka tarkoitus on helpottaa vaikuttavuustutkimusta ja mahdollistaa alueille sujuvammin oman toiminnan arviointi.
Kokemuksia hyvinvointialueilta: ikääntyneiden asiakasohjeuksen kustannustyökalu
Projektipäällikkö Paula Andreasen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta esitteli kokemuksia ikääntyneiden asiakasohjauksen kustannustyökalusta. Hän korosti, että pilotissa näkyy konkreettisesti, miten vaikuttavuutta edistetään työntekijän ja asiakkaan arjessa. Palveluiden ja hoidon vaikuttavuuden lisääminen on keskeistä, sillä Päijät-Häme on keskisuuri hyvinvointialue, jossa noin kolmasosa väestöstä on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden palvelujen kustannukset muodostavat 20 % alueen kokonaiskustannuksista.
Andreasen painotti, että kustannustyökalun avulla pyritään selvittämään, millä kustannuksilla päästään tavoiteltuun hyötyyn, eli kustannusten ja terveysvaikutusten suhde. Talouden tasapainottamisessa pyritään mahdollisimman kustannusvaikuttaviin palveluihin. Asiakasohjaajat pyrkivät lisäämään vaikuttavuutta asiakkaan hoidossa tai palvelussa, ja kustannustyökalu tukee heidän työtään. Asiakasohjaajat työskentelevät sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinnassa ja heillä on laajat oikeudet myöntää palveluja. Vaikuttavuuspilotissa Päijät-Häme kehittää sovelluksen lisäksi vaikuttavuustiedon hyödyntämisen osaamista.
Suositukset tukemaan näyttöön perustuvaa toimintaa sosiaalihuollossa
Tutkija Maria Tapola-Haapala, VTT:stä ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta käsitteli puheenvuorossaan suositusten merkitystä sosiaalihuollossa. Hän korosti, että sosiaalihuollon henkilöstömäärä on kansallisesti lähes yhtä suuri kuin terveydenhuollossa, ja sosiaalihuollossa on useita eri ammattiryhmiä. Suomessa sosiaalityön tutkimuksen painopisteet ovat laadullinen tutkimus, reflektiivinen ammatillisuus, sosiaalinen konstruktionismi ja valtakriittiset näkökulmat. Vaikka nämä ovat tärkeitä näkökulmia, vaikuttavuustutkimusta on tehty vähän.
Tapola-Haapala painotti, että näyttöön perustuva toiminta ja suositukset ovat kansainvälisesti tuttuja, mutta Suomessa niitä on ollut vähemmän. Suositusmallin etuna on realistisuus, ja suositukset voivat tukea näyttöön perustuvaa toimintaa, mutta eivät poista ammattilaisten asiantuntijuuden ja harkinnan merkitystä.
Esitellyn hankkeen näkökulmana on, että suositukset voivat tukea näyttöön perustuvaa toimintaa. Hankkeessa on tehty määrittelyä käsitteille, jotta ne yhtenäistyvät. Suositukset laaditaan ennalta määriteltyä systemaattista prosessia noudattaen. Lisäksi sosiaalihuollon suositukset 2023–2024 kuuluvat Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen osahankkeessa keskitytään sosiaalihuollon suosituksiin liittyviin kysymyksiin yhteistyössä muiden sosiaalialan osaamiskeskusten ja FinCCHTA:n kanssa. Tekeminen jakautuu kolmeen osaan: tiedontuotanto, pilottisuositukset ja tulevaisuuden sosiaalihuollon suositustoiminnan organisoinnin pohdinta.
Sosiaalipalveluiden vaikuttavuustutkimus vaatii tietopohjaa
Tutkijatohtori Elina Aaltio Helsingin yliopistosta käsitteli puheenvuorossaan sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta. Hän totesi, että sosiaalihuollon osalta ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, mitkä asiat ovat vaikuttavia ja mitkä eivät, jotta voitaisiin päättää, mitä tehdään ja mitä ei. On kuitenkin hyvä, että on näkymä tulevaisuuden visiosta, mutta sen toteutuminen edellyttää luotettavaa näyttöä sosiaalipalveluiden ja -työn vaikuttavuudesta sekä osaamista ja rahoitusta.
Aaltio korosti, että enenevässä määrin puhutaan sosiaalityön vaikuttavuuden parantamisesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta ja käytäntösuosituksista. Vaikuttavuuden osoittamiseksi pitäisi pystyä todentamaan, että tulos on juuri intervention ansiota eikä muista syistä johtuvaa tai ajan myötä parantunut. Luotettavimpana tapana pidetään satunnaistetun kontrolloidun koeasetelman käyttöä.
Vaikuttavuustutkimus sosiaalityössä on pitkään ollut kritisoitu aihe, mutta nyt se on trendaava ilmiö. Aiemmin sitä tulkittiin väärin tehokkuuden arviointina, vaikka kyse on asiakkaan hyvinvoinnin paranemisesta. Aaltio painotti, että osaamista ja resursseja vielä puuttuu merkittävästi, ja tutkimusta on tehty vasta vähän, jotta voitaisiin sanoa, onko jokin vaikuttavaa.
Kehittämispäällikkö Martta Forsell THL:stä korosti kommenttipuheenvuorossaan, että sosiaalihuollon asiakastiedon parantamiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, minkä ansiosta tiedot sosiaalihuollosta moninkertaistuvat lähivuosina. Viimeisen kahden vuoden aikana on ollut velvoite tallentaa tiedot Kantaan yhdenmukaisin rakentein ja määrittelyin. Sosmeta-järjestelmässä käytetään samoja käsitteitä, rakenteita ja koodeja, mikä parantaa tiedon hyödynnettävyyttä. Aiemmin tiedot olivat epäyhdenmukaisia samoissa järjestelmissä, mutta tulevaisuudessa (vuoteen 2027 mennessä) tiedot ovat yhtenäisiä asiakkaiden, ammattilaisten ja tiedolla johtamisen tarpeisiin.
THL:n tietopohjasovellus on sosiaalihuollon seurantarekisteri, jonka tavoitteena on koko sosiaalihuollon ajantasaisesti kattava tilasto. Lähivuosina opetellaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa uuden tiedon hyödyntämistä.
Kansainvälisiä esimerkkejä Portugalista
Professori Filipe Costa, VBHC NOVA SBE EXEC Education, Luz Saude korosti, että vaikka tieto on tärkeää, viisaus on sen oikeassa käytössä. Tällä hetkellä kaikki järjestelmämme perustuvat volyymiin. Arvo taas syntyy taloudellisesta transaktiosta, mutta terveydenhuollossa se on paljon enemmän. Laatu on merkittävä käsite, mutta mitä se todella tarkoittaa? Kestävyys ja innovaatio ovat myös keskeisiä tekijöitä ja innovaatio voi olla joko kustannus tai investointi – haaste on, ettemme mittaa sitä kunnolla. Meidän tulisi keskittyä päätehtäväämme: tuottaa parasta hoitoa potilaille. Kustannukset täytyy huomioida, sillä rahaa on rajallisesti.
Kolme suurta kriisiä Stefan Larssonin mukaan ovat: arvokriisi, näyttökriisi ja tarkoituskriisi. VBHC (Value-Based Health Care) on mahdollisuus. Meidän on keskityttävä kulttuurin muutokseen, näytön vaikutukseen, merkityksellisiin tietoihin toiminnan kannalta ja KPI:iden (Key Performance Indicators) globaaliin visioon.
Virossa kehitetään hoitopolkuja
Healthcare Quality Service Manager Marion Kalju Estonian Health Insurance Fundista kertoi Viron haasteista, jotka ovat hyvin samantapaisia kuin Suomessa ja globaalisti, kuten ikääntyvä väestöstä ja pula sote-ammattilaisista. Vaikuttavuuden lisääminen terveydenhuollossa vähentää nopeasti kasvavien terveydenhuoltokustannusten painetta ja auttaa ylläpitämään kestävää järjestelmää.
Viro on pilotoinut erilaisia hoitopolkuja, sillä laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen terveydenhuollossa on tärkeää. Tavoitteena on siirtyä palvelumaksuista bundled payment -järjestelmään, mikä parantaa hoidon laatua ja säästää kustannuksia. Vuonna 2019 aloitettiin iskeemisen aivohalvauksen projekti, jossa ensimmäistä kertaa Virossa mitattiin PROMeja (Patient-Reported Outcome Measures). Tavoitteena oli parempi elämänlaatu aivohalvauspotilaille ja uusien maksutapojen testaaminen. Vuonna 2021 käynnistyi projekti lonkan ja polven nivelten hoitopolun osalta.
Aivohalvauspilotista saadut opit hoitopolun hyödyistä ovat mm. alhaisempi kuolleisuus, vähemmän erikoislääkärikäyntejä ja enemmän aikaa kuntoutukseen. Haastattelujen kautta kerätty data osoitti, että havaittuja tuloksia ei hyödynnetä käytännön tasolla, vaan koko järjestelmän on ymmärrettävä datan hyödyntämisen tärkeys.
Viron kansallisiin suunnitelmiin kuuluu hoitopolkujen kiihdytysohjelma, joka on käynnistetty hoitopolkujen kehittämisen nopeuttamiseksi ja terveydenhuollon yksiköiden osallistumisen lisäämiseksi. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on luoda kuusi uutta hoitopolkua. Mittareita valittaessa on tärkeää ymmärtää, mikä on merkityksellistä potilaille ja perustaa mittarit tähän. Potilaiden huomioon ottaminen on olennaista, jotta mittarit vastaavat todellisia potilaiden tarpeita ja odotuksia.
Sydänsairaalaa ohjaa vaikuttavuusperustainen johtamismalli
Lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri Markku Eskola Sydänsairaalasta kertoi, että Sydänsairaalalla on omistussuhde ja palvelusopimukset kolmeen hyvinvointialueeseen. Tähän kuuluvat mm. tavoitekustannusmalli ja raamibudjetti, joka sisältää myös riskin jakoa, sekä tavoitteet sisältävät kannustin- ja sanktiomallit.
Riskinjako toimii niin, että kun tavoitekustannus ylittyy, hyvinvointialue ja Sydänsairaala vastaavat ylityksestä sovituilla prosenttiosuuksilla. Alittuessa taas hyvinvointialue ja Sydänsairaala saavat säästöstä sovitun prosenttiosuuden. Vuonna 2024 vaikuttavuustavoitteen painoarvo on +/- 20 %.
Esimerkkinä Eskola nosti TAVI-elinkaaripalvelumallin, jossa aorttaläppäahtaumaa hoidetaan TAVI-tekniikalla, joka on kallis toimenpide. Ko. toimenpiteestä laskutetaan hyvinvointialuetta toimenpidelaskulla ja läppä laskutetaan kuukausimaksuna sen elinkaaren aikana. Mallissa on potilaskohtainen vaikuttavuuskannustin/-sanktio: Mikäli vuoden kuluttua yksittäisen potilaan vointi on paljon parempi, Sydänsairaala saa kannustimen mukaisen palkkion. Jos vointi on huonontunut, se taas maksaa sanktion. Läpällä on usean vuoden takuu ja niiden hankinta- ja rahoitusmalli toteutetaan yhdessä teollisuuden kumppanin kanssa.
Sydänsairaalan vaikuttavuusperustaisen johtamismallin keskiössä ovat tavoitteet. Sepelvaltimotautipotilaan osalta tavoitteena on, että sekundaaripreventio toteutuu vuonna 2025 parhaiten Suomessa. Lisäksi tavoitteena on, että sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus on vuonna 2024 parempi kuin vuonna 2023. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdon sitoutumista, selkeitä rakenteita ja vastuita, kuten selkeää johtamismallia, ja jatkuvaa palautetta.
Eskola näkee, että pitkäjänteisellä, suunnitelmallisella ja hyvin johdetulla erikoissairaanhoidolla kyetään tuottamaan terveyspalvelut paitsi vaikuttavasti myös kustannustehokkaasti.
Keski-Suomessa laatutyötä diabeteksen hoitovajeen parissa
Tuloksekkaita terveisiä THL laaturekisterien vertaiskehittämisestä toivat Keski-Suomen hyvinvointialueen yleislääketieteen erikoislääkäri Valtteri Rissanen ja sairaanhoitaja Sari Loukiainen. Laatutyössä Keski-Suomessa yhdistetään THL:n laaturekisterit, maakunnan laatuverkosto ja laatutyö terveysasemilla.
Keski-Suomen vaikuttavuustyö sisältää pähkinänkuoressa tärkeimpien mitattujen hoito- ja laatuvajeiden etsinnän, tavoitteiden asetannan, konkreettisen suunnitelman laatimisen, toteutumisen seurannan ja keinojen muuttamisen tarvittaessa. Hoitovajeiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettelu tehdään niin, että laatutavoitteiden asettelu on realistista eikä aseteta vain yhtä tavoitetta korkealta vaan myös välitavoitteita. Käytännön työkaluja diabeteksen laatutyön tukena ovat mm. LDL- ja verenpainetavoitetaulukot ja Balance-omaseurantasovellus.
Laatutyötä jalkautetaan työyhteisöön esimerkiksi palavereilla, joissa tiedotetaan nykytilanteesta, tavoitteista ja tuloksista. Laaturekisterin dataa hyödynnetään hoitovajeen tunnistamiseen sairauskertomusdatan avulla. Laaturekisterien lisäksi alueella nähdään yksittäiset potilaat, jotka eivät ole diabeteksen suhteen hoitotasapainossa. Keski-Suomessa tunnistettiin yli 150 diabetespotilasta, joiden LDL ei ollut tavoitteessa ja heidät kontaktoitiin – palaute yhteydenotoista on ollut lähes poikkeuksetta hyvää.
Vaikuttavuustyön tuloksellisuudesta puhuu LDL-kolesterolin kehitys Laukaassa, jossa diabeteksen hoitotulokset ovat menneet koko ajan oikeaan suuntaan, kun puhutaan kohtalaisen ja suuren riskin potilaista. Erittäin suuren riskin potilailla ei aivan samanlaisia tuloksia ole havaittu. Kokemukset laatutyöstä perusterveydenhuollossa ovatkin hyviä: vertaiskehittäminen on mielenkiintoista ja avartavaa, sillä on mahdollista saavuttaa vaikuttavia tuloksia ja laatutyö voi muuttaa perusterveydenhuollon toimintamalleja.
Vaikuttavampaa hoitoa varhaisemmalla tuella ja ennaltaehkäisyllä perusoikeuksia kunnioittaen
Aiheesta vaikuttavuustiedon hyödyntämisen potilaiden hoitoon kutsumisessa puhuivat dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamo Duodecimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueelta ja neuvotteleva virkamies Outi Äyräs-Blumberg STM:stä.
Kunnamo nosti esiin arkivaikuttamattomuuden hoitotuloksissa: vain osa potilaista pääsee vastaanotolle, mikä johtaa hoitopudokkaisiin. Ratkaisuna hän ehdotti päätöksentukea, joka muistuttaa, jos vaikuttavaa hoitoa ei ole annettu tai hoidon tavoitetta saavutettu. Jos halutaan lisätä vaikuttavuutta, hoidosta hyötyviä on aktiivisesti etsittävä koko väestöstä. Kunnamo ehdottaa, että koko kohdeväestö suodatetaan riskin suuruuden perusteella vastaanotolle kutsumiseen.
Vaikuttavuuden parantaminen Keski-Suomessa on osoittanut, että on tärkeää tehdä mitattavaksi myös ennaltaehkäisevä työ: ”Ei palkita vain, jos onnistuu elvyttämään, vaan myös, jos onnistuu estämään, ettei tarvitse elvyttää.” Tuloksia on saatu, mm. Saarikan alueen diabeetikoilla, joilla systolisen verenpaineen keskiarvo laski 5.8 mmHg viidessä vuodessa ja LDL-kolesterolin keskiarvo laski 0.56 mmol/g. Kunnamo ehdottaakin, että potilaita segmentoidaan edelleen ja sovelletaan samaa uusiin potilasryhmiin, jotka vaativat pitkäaikaista seurantaa, sekä tunnistetaan ne, ketkä kutsutaan ensimmäisinä vastaanotolle.
Äyräs-Blumbergin nosti esiin, että hallitusohjelmassa on useita kirjauksia ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin liittyen. STM toteutti kyselyn yksilön palvelutarpeen ennakointiin liittyvistä toimintamalleista ja niissä hyödynnettävistä teknologioista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kyselyssä selvitettiin, miksi ennakoivaa toimintaa ei ole käytössä. Syiksi mainittiin yksityisyyden suoja, tietosuoja, tietoturva, tietojen yhdistäminen, toisiokäyttö ja tietojen vertailu, pääsy tietoihin sekä lainsäädäntö ja sen tulkinta.
Tunnistettuja kysymyksiä, joita on pohdittu kuluvana vuonna ovat mm. automaattinen päätöksenteko hoitovajeen tunnistamisessa, hoitosuhde ja sen voimassaolo, terveydenhuollon tehtävä potilaiden tunnistamisessa ja potilaan oikeus kieltäytyä etukäteen potilastietojensa käsittelystä etsivän terveydenhuollon tarkoituksiin. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa on pohdittu itsemääräämisoikeutta. Tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirto korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä perusoikeuksia kunnioittaen.
Paneelikeskustelu tiedon hyödyntämisestä
Seminaaripäivän päätti Kokon vetämä paneelikeskustelu tiedon hyödyntämisestä. Panelisteina keskusteluun osallistuivat pääsihteeri Hanna-Mari Jauhonen Palkosta, Kunnamo, toimitusjohtaja Kimmo Karvonen Sininauhasäätiöstä ja varapuheenjohtaja Tapio Gauffin Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:stä.
Keskustelussa korostettiin, että vaikuttavuustieto on keskeinen tekijä palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Paneelissa tuotiin esiin, että vaikuttavuustiedon avulla voidaan parantaa palvelujen laatua, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
Keskeiset teemat paneelissa:
- Vaikuttavuustiedon merkitys: Paneelissa korostettiin, että vaikuttavuustieto on tärkeää palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vaikuttavuustiedon avulla voidaan parantaa palvelujen laatua, tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
- Haasteet ja mahdollisuudet: Keskustelussa tuotiin esiin, että vaikuttavuustiedon hyödyntämisessä on haasteita, kuten tiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen. Toisaalta vaikuttavuustieto tarjoaa myös mahdollisuuksia, kuten palvelujen kehittäminen ja päätöksenteon tukeminen.
- Käytännön esimerkit: Paneelissa esiteltiin käytännön esimerkkejä vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä eri organisaatioissa. Esimerkit osoittivat, että vaikuttavuustiedon avulla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia palvelujen laadussa ja tehokkuudessa.
- Tulevaisuuden näkymät: Paneelissa keskusteltiin myös tulevaisuuden näkymistä ja siitä, miten vaikuttavuustiedon hyödyntämistä voidaan edelleen kehittää. Keskustelussa korostettiin, että vaikuttavuustiedon hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Paneelikeskustelu tarjosi arvokkaita näkemyksiä ja käytännön esimerkkejä vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskustelussa korostettiin, että vaikuttavuustieto on keskeinen tekijä palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa, ja sen hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
