Etusivu » Kirjoitukset » Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtamisen sekä vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen – Kuinka lähteä liikkeelle? 

Blogi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtamisen sekä vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen – Kuinka lähteä liikkeelle? 

Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan yksilöön, yhteisöihin ja ihmisten elinympäristöön. Toimien avulla ehkäistään ongelmia ja sairauksia sekä ylläpidetään ja edistetään hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Näin voidaan osaltaan myös hillitä kustannuksia, jotka aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista, työ- ja toimintakyvyn laskusta sekä varhaisesta eläköitymisestä.” Näin toteaa Sosiaali- ja terveysministeriö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, josta on vakiintunut käyttöön lyhenne HYTE.  

Laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (§ 6, 7) puolestaan toteaa, että sekä kunnan että hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä, ja niillä on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy muihin lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi kyseisissä pykälissä säädetään HYTE-neuvotteluista: kunnan ja hyvinvointialueen tulee sopia HYTE-työn tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta yhdessä. Kun puhutaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, tarkoitetaan vahvasti ennaltaehkäisyä: kuinka tarttua ongelmiin ajoissa. Ennaltaehkäisy säästää yhteiskunnan resursseja ja vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta edellyttää tiedolla johtamista, jotta haasteita indikoivat tunnusmerkit tulevat ajoissa näkyville. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä ja se on nähtävissä muun muassa yhdyspintapalveluissa, kuten kunnan varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, liikunta- ja kulttuuritoimessa sekä hyvinvointialueella erityisesti perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa. HYTE-työn moninaisuuden takia HYTE:n määrittelystä ei päästä helposti yhteisymmärrykseen. 

Määrittelyn lisäksi HYTE-työn vaikuttavuuden mittaaminen koetaan vielä haastavammaksi tehtäväksi. Kuinka toteuttaa tavoitteiden ja mittareiden asettaminen viitekehyksessä, jossa syy-seuraus -suhteet ovat moninaisia, suotuisat tulokset toteutuvat usein pitkällä aikavälillä, tulokset näkyvät eri kustannuspaikoilla kuin missä investoinnit ja sekä toiminta että vaikutukset ylittävät organisaatioiden rajat? Miten päästään toimijoiden tavoitteiden ja rajallisten resurssien osaoptimoinnista yhteisten asiakkaiden kokonaistilannetta palvelevalle tasolle, jossa sekä kunnan että hyvinvointialueen toimijuudella on keskeinen rooli? 

Espoo, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä alueen muut kunnat ovat lähteneet ratkomaan aihetta yhdessä vuonna 2023 käynnistyneessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointitieto (lyh. HyteData) -hankkeessa. NHG:n tukemana hyvinvointitiedolla johtamista on lähestytty kahta reittiä: hyvinvointikertomuksen laadinnan prosessin sekä data-analyysiprosessien kautta. 

Hyvinvointikertomusprosessin kehittämisessä on kyse siitä, että kun alueelle ja kullekin kunnalle joka tapauksessa lain vaatimusten mukaisesti laaditaan hyvinvointikertomus- ja suunnitelma, on tähän työhön kytketty vahvasti yhteisen alueellisen tietopohjan määrittäminen sekä alueellisen seurantatyökalun rakentaminen. Nämä ovat konkreettisia askeleita kohti tilannetta, jossa alue ja kunnat voivat aidosti seurata hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreiden kehittymistä alueellisesti yhdessä ja samalla minimoidaan päällekkäistä työtä lakisääteissä tiedon keruussa ja raportoinnissa. Liikkeelle on lähdetty alueellisen tietopohjan yhteisestä määrittämisestä, keskeisimpien mittaritietojen tuottamisesta yhteiseen PowerBI-näkymään (alkuvaiheessa ns. kansalliset vähimmäistietosisällöt) sekä yhteisen työkalun käyttöönotosta keskeisimmille alueellisille työntekijöille, mukaan lukien kaikkien alueen kuntien HYTE-koordinaattorit ja muut HYTE-työstä vastaavat henkilöt.  

Data-analyysiprosessit-osaprojektissa puolestaan tuotetaan Käsikirja tiedon hyödyntämisen ja data-analyysien toteutuksen tueksi. Käsikirjassa kuvataan mahdollisimman konkreettisesti ja prosessinomaisesti erilaisten käyttötapausten kautta, miten erilaisia data-analyyseja voidaan kunta-hyvinvointialue-yhdyspinnoilla tehdä, mitkä ovat lakien reunaehdot ja mitä parhaita hyödyllisiä käytänteitä ei toistaiseksi vielä riittävästi hyödynnetä. HYTE-ilmiöt kun eivät katso organisaatiorajoja, päinvastoin, tietoa kertyy esimerkiksi kunnan, järjestöjen, hyvinvointialueen, Kelan tai paikallisten yritysten tietojärjestelmiin, ja tätä kokonaisuutta pitäisi alueellisesti johtaa yhdessä yhteinen asiakkuus silmällä pitäen. Koska osapuolia on useampia, toimii rajoitteina tai hidasteina erilaiset tietojärjestelmät sekä tiedonjakoon kytkeytyvät lait ja asetukset sekä joissain tapauksissa niiden eriävät tulkinnat. Tarpeiden sekä prosessia hidastavien ja estävien vaikutusten yksityiskohtainen kuvaaminen edesauttaa niiden ratkaisemisessa.   

HYTE-tiedolla johtaminen sekä HYTE-vaikuttavuuden kehittäminen ovat teemoja, joista emme pääse jatkossakaan irti, vaan tarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Väestön vanheneminen kasvattaa palvelutarvetta, liikkumattomuus lisääntyy, polarisaatio kiihtyy, mielenterveyden haasteet kasvavat. Kuntien, 3. sektorin ja yritysten palveluvalikoimassa on keinoja puuttua näihin haasteisiin – liian kevyet HYTE-resurssit, liian myöhäinen puuttuminen tai puuttumatta jättäminen synnyttävät palveluvajetta ja korjausvelkaa, jonka kustannuksista vastaavat hyvinvointialueet korjaavina sote-kustannuksina ja kunnat elinvoiman menetyksinä. Vaikka näihin haasteisiin tarttuminen ja toisaalta seurannan mittaaminen voi tuntua haastavalta, palataan lopulta melko yksinkertaisiin mittaamisen askeleisiin: viitekehyksen määrittämiseen, mittareiden asettamiseen, toimenpiteiden toteutukseen ja seurantaan. Vaikutusten mittaamisessa kannattaa HYTE-mittarointi linkittää vahvasti osaksi alueellisen hyvinvointikertomuksen laadinnan prosessia, olemassa olevaa tutkimustietoa sekä muiden alueiden kokemuksia hyödyntäen. Näin päästään alkuun. 

Erityisen ajankohtaista on ryhtyä toimiin nyt, kun kunta- ja aluevaalit lähestyvät keväällä 2025. Nyt on hyvä hetki yhteensovittaa alueellista toimintaa, määritellä yhteisiä painopistealueita sekä tavoitteenasetantaa sekä lähteä kehittämään yhteisiä alueellisia HYTE-tiedolla johtamisen ratkaisuja. Tällöin alueilla on täysin erilaiset valmiudet lähteä puuttumaan laajoihin organisaatiorajat ylittäviin ilmiöihin, kuten lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, työssä jaksamisen haasteisiin, sekä toimintakyvyn vajeisiin ja kotona pärjäämiseen. HYTE-työn vaikutusten mittaamiseen panostaminen on satsaus tulevaisuuteen, ja siitä hyötyvät sekä kunta että hyvinvointialue kuten myös muut sidosryhmät ja viime kädessä ihan jokainen meistä. Jos haluat kuulla ja keskustella aiheesta lisää, tervetuloa kuuntelemaan NHG:n webinaariin torstaina 18.1.2024 klo 8.00-9.00. Webinaariin voit ilmoittautua täältä.

Lisätietoja

Milla Peltonen, Senior Manager, Nordic Healthcare Group
puh. +358 40 764 2484, milla.peltonen@nhg.fi

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.