Vastuullisuus on sana, joka esiintyy yhä useammin organisaatioiden viestinnässä. Samoin kuin työturvallisuus nousi kriittiseksi teemaksi 1970-luvulla, vastuullisuus on 2010-luvulla hiipinyt yritysten agendalle ja 2020-luvulla se alkaa olla jo erottumaton osa liiketoimintaa. Tästä esimerkkinä on rahavirtojen jatkuva kasvu vastuullisiin ESG-rahastoihin (Environmental, Social, Governance), sillä pelkästään loka–joulukuussa eurooppalaiset ESG-rahastot keräsivät historialliset yli 120 miljardia dollaria uusia pääomia. Vastuullisuus ei ole siis enää mitään pienen valveutuneen joukon puuhastelua vaan liiketoimintaan vaikuttava tekijä. Mutta mitä vastuullisuus merkitsee organisaatioille itselleen ja miten organisaatiot voivat olla vastuullisia?
Meillä NHG:llä merkityksellisyys on yksi arvoistamme. Otaniemestä lähteneestä akateemisesta startupista on 15 vuodessa kasvanut pohjoismainen asiantuntijatalo. Silti monet asiat ovat pysyneet samana, kuten se että ihmisemme tekevät työtä suurella sydämellä ja halulla parantaa maailmaa. Yhteinen missiomme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan parempaa ja vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joka edistää potilaiden ja loppuasiakkaiden hyvinvointia. Voisi siis sanoa, että perustehtävämme on jo itsessään yhteiskuntavastuun ytimessä.
Vastuullisuus nousi meillä talon sisällä tapetille kaksi vuotta sitten samoihin aikoihin kuin aloitin NHG:llä viestintäpäällikön roolissa. Liikkeelle lähtikin melkoinen lumipalloefekti, kun vastuullisuuskysymykset tuntuivat yhtäkkiä nousevan esiin monesta suunnasta. Tärkein lähtölaukaus oli kuitenkin henkilöstöstämme lähtenyt yksittäinen kysymys, voitaisiinko NHG:llä kompensoida lentopäästöjä. Sain tämän ehdotuksen pöydälleni ja ymmärsin heti, ettei tässä ole kyse vain yksittäisestä ilmastoteosta. Vastatakseni tähän kysymykseen olisi ensin selvitettävä, mitä vastuullisuus meillä NHG:llä ylipäänsä tarkoittaa, mitä se sisältää ja minkälaiset vastuullisuusteot ovat kaikista vaikuttavimpia?
Vastuullisuuden merkitys työnantajan valinnassa on kasvanut vuosi vuodelta, mutta toisaalta vastuullisuuden ei tarvitse keskittyä yksinomaan ympäristökysymyksiin vaan se voi painottua yhtä hyvin myös yhteiskuntavastuuseen. Koska alkuperäinen kysymys liittyi ympäristöasioihin, lähdimme liikkeelle siitä ja pohdimme eri näkökulmia: Onko päästöjen kompensointi vaikuttavaa? Voisimmeko saada parempia tuloksia aikaan muilla toimilla, esimerkiksi vähentämällä matkustusta tai vaihtamalla kulkuvälinettä? Millainen osuus lentopäästöt ovat ylipäänsä NHG:n hiilijalanjäljestä? Päädyimme tekemään arvioihin pohjautuvan laskelman Co2-päästöistämme sekä teettämään laajan ympäristökyselyn kaikille NHG:läisille. Vastausten kautta saatu palaute ja aktiivinen vastaajien määrä läpi organisaation osoitti meille ennen kaikkea sen, että NHG:läisten kiinnostus ja palo vastuullisuusasioihin on suuri.
Henkilöstön lisäksi kiinnostusta CSR-asioihimme (Corporate Social Responsibility) osoittivat myös omistajamme Vaaka Partners sekä heidän sijoittajansa, joille vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden merkitys on vain kasvanut viime vuosina. Asiakaskentässä vastuullisuuskysymyksiin oltiin vasta heräämässä, mutta oli nähtävissä, että vastuullisuus on nousemassa yhä keskeisemmäksi asiaksi myös asiakkaiden ja yhteistyökumppanien agendalle. Uskon, että vastuullisuudesta muodostuukin tulevaisuudessa erottamaton osa asiakkaalle tuottamaamme arvoa, ja olen iloinen, että NHG on ottanut tässä jo ison harppauksen edeltä käsin.
Miten lähdimme NHG:llä liikkeelle vastuullisuusstrategian luomisessa? Meillä NHG:llä oli toki aiemminkin tehty vastuullisuustyötä, kuten pro bono -projekteja, mutta aiemmasta vastuullisuustyöstä puuttui suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja mittaaminen, joita vastuullisuusstrategialla lähdettiin tavoittelemaan.
Hyvien sattumusten kautta saimme käyttöömme tiimin Hankenin CSR-maisteriohjelmasta työstämään vastuullisuusstrategiaamme alkuun. Viitekehykseksi valitsimme triple bottom linen, joka sisältää sosiaalisen vastuun, ympäristövastuun sekä taloudellisen vastuun osa-alueet. Näiden osa-alueiden sisällä päädyimme valitsemaan neljä fokusaluetta sosiaalisen vastuun alle, joka on NHG:n toiminnan ja vaikuttavuuden ytimessä, sekä kaksi fokusaluetta ympäristövastuun alle. Taloudellinen vastuu nähtiin enemminkin olevan jatkuva tekijänä kaikessa liiketoiminnassamme.
Valittuihin kehityskohteisiin kuuluivat mm. osaamisemme hyödyntäminen jatkossakin yhteiskunnallisissa pro bono -hankkeissa, työntekijöiden hyvinvoinnista ja työnhaun syrjimättömyydestä huolehtiminen, vastuullisuuskoulutuksen järjestäminen ja työmatkustukseen liittyvän hiilijalanjälkemme pienentäminen. Muutosta ja tuloksia seuraamaan valitsimme Baumgartnerin & Ebnerin maturiteettimallin mukaiset neljä eri kehitystasoa (Beginning, Elementary, Satisfying, Sophisticated).
Hyvin laaditun pohjatyön jälkeen oma vastuullisuustiimimme jatkoi strategian eteenpäin työstämistä, mm. maturiteettitasojen mukaisten toimenpiteiden ja tavoitteiden määrittämistä sekä tiekartan luomista tavoitteiden toteuttamiseksi vuosina 2021–2024 sisältäen konkreettiset seuraavat askeleet, joilla strategia jalkautetaan osaksi NHG:n toimintaa. Jotta vastuullisuusstrategiasta ei pääsisi muodostumaan muusta toiminnastamme irrallista suunnitelmaa, sidoimme mahdollisimman ison osan mittareista ja tekemisestä osaksi jo olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi osaksi vuosittaista henkilöstökyselyämme ja Inspiring and Empowering People -strategiaohjelmaamme.
Iso merkkipaalu vastuullisuusajattelussa saavutettiin, kun CSR otettiin mukaan NHG:n uuteen strategiaan läpileikkaavaksi teemaksi. Tämä varmistaa, ettei vastuullisuus jää omaksi saarekkeekseen vaan aidosti sulautuu osaksi kaikkea NHG:n toimintaa. Kaikki NHG:läiset – uudet ja vanhat – saavat koulutusta vastuullisuusasioissa. Tämä on myös vahva viesti sidosryhmillemme: olemme sitoutuneet edistämään vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme.
Palataan lopuksi vielä strategisista valinnoista takaisin alkuun ja niihin pieniin, tärkeisiin tekoihin, joita jokainen NHG:läinen valitsee tekevänsä joka päivä työssään ja jotka loppujen lopuksi tuovat vastuullisuusstrategiamme eloon. Kaikki lähti ideasta kompensoida lentopäästöjä – mitä tälle ehdotukselle kävi? Kuten ehkä jo arvaatkin, se on osana ympäristöohjelmaamme mutta – kuten muutama muukin kehityskohde – odottaa tason, aikataulun ja tavoitteen määrittämisen suhteen post-Covid19-aikaa. Haluamme varmistua, että tässäkin kehityskohteessa kunnianhimon taso asetetaan tarpeeksi korkealle, joten odotamme, millainen on ”uusi normaali”.
Helppoja ratkaisuja ei ole, kun halutaan saavuttaa jotain vaikuttavaa. Kuten eräs kollegani viisaasti totesi: ”Korkeimman sophisticated-tavoitetason pitää jo tehdä kipeää.” En voisi olla enempää samaa mieltä.
Milja Saarimaa, NHG, viestintä- ja markkinointipäällikkö, vastuullisuusasioista vastaava
(0415031336 / milja.saarimaa@nhg,fi)
P.S. Iso kiitos kaikille prosessissa auttaneille: Viivi Kaasonen, Virve Louekari, Veronika Mielck ja Alina Kaarnisto sekä Sanchi Maheshwari Hankenin CSR-maisteriohjelmasta, Katja Tolkki Oriola sekä Taija Heittola ja Antti Salmela Vaaka Partners sekä kollegat Pauliina Mäkkeli, Sonja Korhonen ja Riikka-Leena Leskelä.
Haluatko kuulla lisää siitä, millaisia pro bono -projekteja olemme NHG:llä tehneet?
Pro bono 2019 / Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Vamos-toiminta: Nuorten syrjäytymistä opinnoista ennaltaehkäistään vaikuttavuusperusteisella toimintamallilla
Pro bono 2020 / Vantaan kaupungin lastensuojelun jälkihuolto ja Lastensuojelun keskusliitto: Nuoret kaipaavat tukea aikuistumisen kynnyksellä: Vantaan lastensuojelussa kehitetään siirtymää jälkihuoltoon asiakaslähtöisesti
Pro bono 2021/ THL:n monikultuurinen koronaviestintä: projekti meneillään