Etusivu » Näkökulmia » Tekoäly tehostaa, mutta missä ja miten paljon?

Blogi

Tekoäly tehostaa, mutta missä ja miten paljon?

Principal Consultant

Mikko Huovila

mikko.huovila@nhg.fi

NHG:n uusissa blogipostauksissa käsitellään tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset odottavat saavansa tekoälystä kustannushyötyä monella rintamalla. Tutkimusta kustannusvaikutuksista ei ole vielä tarpeeksi, mutta erityisesti tiedonhallinnassa ja -käsittelyssä hyödyt jo ovat ilmeisiä.

Tekoälyn vaikutukset ovat nyt kaikkien huulilla. Yksi keskeinen keskustelunaihe on sen mahdollistamat tuottavuushyödyt. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on suuria odotuksia tekoälyn laajalle käyttöönotolle.

Onko näille odotuksille katteita ja miten tekoälyn potentiaalia voisi ylipäätään arvioida?

Aihetta voi lähestyä kolmen näkökulman kautta: Mitä tiedämme tekoälyn potentiaalista tutkimuksen perusteella? Voidaanko muualla tehtyjä arvioita siirtää Suomen kontekstiin? Ja mitä hyvinvointialueilla tehtyjen kokeilujen perusteella voidaan aiheesta päätellä?

Tekoälyn käytön kokemusten siirrettävyys muualta Suomeen on rajallinen, koska palvelujärjestelmät ovat erilaisia.

Ensinnäkin tekoälyn kustannushyödyistä on jo tehty jonkin verran tutkimuksia ja myös niitä yhteenvetäviä katsauksia. Toteutuneista kustannusvaikutuksista on kuitenkin vain vähän tietoa.

Yksi selkeä havainto on, että mitä vahvempi tutkimusasetelma on, sitä heikompaa on näyttö tekoälyn kustannusvaikuttavuudesta. Tutkimusta tarvitaankin vielä paljon lisää.

Tekoälyn potentiaalia Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan arvioida myös ulkomaisten kokonaisarvioiden pohjalta. Tällaisia ovat tehneet muun muassa ajatushautomot ja konsulttiyhtiöt Yhdysvalloissa. Yhdessä keskeisessä  selvityksessä tekoälyn tuottavuuspotentiaaliksi arvioidaan 5-10 prosenttia USA:n terveydenhuoltomenoista. Tähän tulokseen viitataan usein. Selvitys on kuitenkin jo muutaman vuoden vanha eikä huomioi ollenkaan nykyisiä kielimalliteknologioita.

Tulosten siirrettävyys Suomeen on muutenkin rajallinen, koska palvelujärjestelmät ovat erilaisia. Selvitys näkee suurimman potentiaalin erilaisten vakuutus- ja korvauskäsittelyjen tehostamisessa, jollaisia ei suomalaisessa järjestelmässä edes ole. Lisäksi selvitys tarkastelee tekoälyn potentiaalia erityisesti sairaaloiden näkökulmasta eikä pidä sisällään suomalaista perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa vastaavia palveluita. Onkin melko varmaa, että mitään luotettavaa arviota tekoälyn hyödyistä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa ei voida tehdä ainakaan sellaisten ulkomaisten arvioiden pohjalta, jotka käsittelevät kovin erilaisia sote-järjestelmiä.

Kirjaamiseen, tietojen koostamiseen ja tulkkaukseen liittyvät kokeilut ovat olleet onnistuneimpia.

Kolmas tarkastelutapa on lähestyä aihetta Suomessa tehtyjen kokeilujen ja käyttöönottojen kautta. Mitä niissä on opittu ja millainen käsitys tekoälyn potentiaalista niiden kautta piirtyy?

Useat hyvinvointialueet ovat viime vuosina tehneet erilaisia tekoälykokeiluja. Osa niistä on onnistunut hyvin, osa puolestaan on jäänyt tavoitteistaan.

Muutama käyttötapaus on kuitenkin osoittanut merkittävää potentiaalia. Ammattilaisten työajasta menee merkittävä siivu erilaiseen tiedon tuottamiseen ja hakemiseen. Näin ollen kirjaamiseen, tietojen koostamiseen ja tulkkaukseen liittyvät kokeilut ovat olleet onnistuneimpia. Hyvinvointialueet ovatkin arvioineet, että tällaiset olennaisen tiedon hallintaan ja käsittelyyn liittyvät tekoälytyökalut säästävät merkittävästi ammattilaisten työaikaa. Kansallisesti skaalattuna niillä olisi jopa satojen miljoonien eurojen potentiaali.

On kuitenkin syytä muistaa, että laskennallinen potentiaali ei realisoidu automaattisesti. Olennaista on päättää, miten mahdollinen vapautuva työaika käytetään. Voidaanko työaikaa kohdentaa toisiin tehtäviin, vai pystyykö samalla määrällä henkilöstöä tekemään enemmän?

Tai toisaalta, käytetäänkö vapautuva resurssi laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen vai leikataanko koko tekoälyn potentiaali hallitusneuvotteluiden exceleissä hyvinvointialueiden rahoituksesta?

Tämä on ensimmäinen NHG:n tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuollossa käsittelevä blogipostaus. Seuraavassa postauksessa käsittelemme erilaisia jo hyviksi havaittuja ei-generatiivista tekoälyä hyödyntäviä työkaluja.

Kannattaa lukea!

Tutustu asiantuntijapalveluihimme asiakastarinoiden kautta