Etusivu » Uutiset » Koronakevään jälkeen: ylös ja eteenpäin

Blogi

Koronakevään jälkeen: ylös ja eteenpäin

Halutaanko koronan jälkeen edes enää palata aiempiin toimintamalleihin?

Koronan aiheuttama kriisi on vauhdittanut sosiaali- ja terveydenhuollon digiloikkaa. Yhtäkkiä etäpalvelut ja videovastaanotot ovat arkipäivää myös julkisella sektorilla ja asiakkaat ovat halukkaita käyttämään niitä. Erityisesti muutos on näkynyt lääkäreiden etävastaanotoilla, mutta ei sosiaalityökään ole jäänyt toimettomaksi kriisin keskellä. Siinä missä paljon näkyvyyttä saanut etäopetus myös sosiaalityötä on ideoitu lähes nollasta etäpalveluksi. Uuden edessä on otettu käyttöön erilaisia ratkaisuja niin ikäihmisten ja omaisten yhteydenpitoon sekä viriketoimintaan kuin myös vammaisten henkilöiden työtoimintaan. Muun muassa. Vuosien muutosprosessiksi aiemmin mielletyt asiat on toteutettu viikoissa ja jopa päivissä.

Kun alas ajettuja ajanvarauksellisia vastaanottoja ja toimenpiteitä aletaan ajamaan ylös ja kunnat alkavat laatimaan exit-suunnitelmiaan, on tärkeää, ettei lähtökohtaisesti tavoiteltaisi paluuta vanhaan, vaan hyödynnettäisiin koronakevään aiheuttamaa muutospainetta mahdollisuutena luoda uusia vaikuttavampia toimintamalleja ja palveluita. Taantumaan ei tehdyn digiloikan ja muuttuneiden käytänteiden osalta ole varaa. Korona-aikana aiemman hoitovelan päälle kertynyttä uutta hoitovelkaa monien sairauksien sekä erilaisten sosiaalisten ongelmien osalta korjataan vielä pitkään.

Exit-suunnitelmissa katse luonnollisesti kohdistuu tiukkaan kulukuriin sekä tehokkuuden ja tuottavuuden maksimoimiseen, mutta tarkastelun painopistettä kannattaa siirtää tulevaa syksyä ja tätä vuotta pidemmälle ja kiinnittää huomiota myös palveluiden vaikuttavuuteen. Näin ehkäistään hoitovelan kertymistä edelleen. Vaikuttavuus edellä voidaan myös ”leanata” toimintoja ja prosesseja, eli tunnistaa ja poistaa sellaisia turhia toimintoja ja prosessin vaiheita, joilla ei ole suoraa vaikutusta palvelun tai hoidon lopputulokseen.

Koronakevään aikana Suomessa on jatkettu sote-uudistuksen valmistelua. Valtionavustushakujen kautta rahoitusta on ollut jaossa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista tukeviin maakunnallisiin rakenneuudistushankkeisiin. Lisäksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta tullaan kehittämään perustason sosiaali- ja terveyspalveluita ja erityisesti niiden saatavuutta. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa keskiössä on moniammatillisuus, verkostomaisuus ja digitaalisuus – palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.  Paitsi toimintamalleja myös digitaalisia palveluita kehitetään alueellisesti ja yhdessä.

Nämä hankkeet on mahdollista yhdistää osaksi kuntien ja kuntayhtymien exit-suunnitelmia niin toiminnallisesti kuin digitaalisestikin hallitun siirtymän toteuttamiseksi uuteen normaaliin. Uuteen normaaliin, jossa mahdollisesti samanaikaisesti toimitaan vielä ainakin osittain koronaviruksen ehdoilla. Koronakriisin aiheuttama epäjatkuvuus palveluissa on paras mahdollisuus vuosiin toteuttaa nopealla aikataululla jotain oikeasti uutta.

 

Anna Maksimainen, Senior Partner, NHG

+358 40 7091 309 / anna.maksimainen@nhg.fi