Japani 6/2025, Marketta Niemelä
Japanissa, tuossa hienostuneen kulttuurin, korkean teknologian ja ultrakohteliaisuuden maassa, voi ihailla lukemattomia seikkoja. Ruoan kaunis tarjollepano on niistä yksi. Henkilökohtaisesti arvostan erityisesti Japanin kunnianhimoista suhtautumista teknologian mahdollisuuksiin tulevaisuuden luomisessa.
Siinä missä Suomessa teknologian rooli hyvinvoinnin tuottamisessa on ratkaista ongelmia, tehostaa prosessia tai korkeintaan synnyttää uutta liiketoimintaa, Japanissa teknologia tarkoittaa tietä uuteen ja parempaan, ja todellakin kunnianhimoisesti parempaan, tulevaisuuden yhteiskuntaan. Kesäkuussa vierailin viikon ajan Osakassa ja Tokiossa ja kuulin saman viestin sekä japanilaisilta yrityksiltä että tutkimustoimijoilta: teknologisten innovaatioiden on oltava merkityksellisiä ihmisille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.
Japanin terveystietojen sähköistäminen etenee omaa tahtiaan
Samaan aikaan suurien suunnitelmien kanssa Japanin terveydenhuollon digitalisointi on osin lapsenkengissä. Business Finlandin järjestämällä tutustumiskiertueella esiteltiin sekä Suomen että Japanin terveysteknologian vahvuuksia, ja mieleeni painui, kuinka kiinnostuneita japanilaiset olivat Suomen 100 % sähköisistä terveystiedoista ja keskitetystä Kanta-järjestelmästämme.
Vastaavan mallin käyttöönottoa Japanissa vaikeuttavat vakuutuspohjainen rahoitusmalli ja yli 20 kertaa suurempi väestömäärä. Terveyspalvelut ovat pitkälti yksityisissä käsissä eikä julkinen hallinto pysty ohjaamaan niiden kehittymistä samaan tapaan kuin Suomessa. Japanilaisia silti kiinnosti, miten Suomessa yksityishenkilöt pääsevät itse katsomaan omia terveystietojaan ja reseptejään Kannassa. Ja miten toisiolakimme mahdollistaa kansallisesti kerätyn terveystiedon hyödyntämisen tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoinnissa. Suomessa myös hoivakodeissa kirjataan kaikki säntillisesti tietojärjestelmiin ja pian nekin tiedot kootaan sosiaalihuollon Kanta-arkistoon. Japanissa kuulin, että puolet hoivakodeista tyytyy edelleen paperivihkoihin, tosin tämä on nyt nopeasti muuttumassa.
Ikääntyvä väestö on teknologiakehityksen ajuri, mutta etäkotihoitoa ei tunneta
Japanin väestö ikääntyy nopeiten maailmassa ja tämä osaltaan piiskaa teknologiakehitystä ja digitalisaatiota eteenpäin. Yhteiskuntaa suunnitellaan ikääntyviä ja ikääntyneitä varten. Myös Japanissa ikääntyneet asuvat yhä useammin yksin. Eroja Suomeen kuitenkin on: me olemme paljolti jo tottuneet ajatukseen etäkotihoidosta ja itsenäistä asumista tukevasta teknologiasta, mutta Japanissa tätä mallia on vain vähän tarjolla.
Erilaiset seura- ja hoivarobotit ovat pitkään olleet osa mielikuvaa japanilaisesta vanhustenhoidosta. Niitä käytetään edelleen lähinnä hoivakotien virkistystoiminnassa. Kotona teenkeitin tai muu kodinkone voi hälyttää omaisen, jos ikääntynyt ei käytäkään laitetta jonain päivänä. Tällainen monitorointi koetaan vähemmän yksityisyyttä rikkovaksi kuin vaikkapa kameravalvonta. Liikkumisen älylaitteet ovat käteviä: älyrollaattori jarruttaa alamäessä ja estää kaatumisen. Uni-One-tuoli muistuttaa Segwayn ja pyörätuolin risteytystä ja sillä pääsee rullailemaan eteenpäin helponnäköisesti ylävartaloa kallistelemalla.
Fukusuke-robotti on sympaattinen lääkejakelurobotti. Myös suomalaiset vastineet kiinnostivat japanilaisia. ”Haluan äidilleni kotiin tuollaisen!” ihastui keski-ikäinen japanilaisnainen välittömästi, kun näytin hänelle suomalaisen Evondos-laitteen kuvan.
Digitalisaatio voi tukea yhteisöllisyyttä tai etäännyttää
Missä Japanin teknologinen kunnianhimo sitten näkyy, jos ei terveydenhoidossa? Digitaalisen, fyysisen ja inhimillisen yhteensulautumisessa. Tällaisissa innovaatioissa: humanoidirobotti työntää nostolaitteen sängyllä istuvan heikkovoimaisen asiakkaan luo. Vammaiset tai muuten työkyvyttömät ihmiset etäohjaavat palvelurobotteja kahvilassa. Luontoympäristöä muokataan kiehtovaksi asettamalla sinne digitaalisia eläimiä ja muita elementtejä. Lapsia koulutetaan tulevaisuuteen, joka perustuu kvanttilaskennan mahdollistamiin simulaatioihin ja virtuaaliympäristöihin ja jossa robotteja kohtaa kaikkialla yhteiskunnassa
Matkan tärkeimpiä oppeja itselleni oli tämä: sekä Suomessa että Japanissa panostetaan digitaalisiin palveluihin, mutta Japanissa digitaalinen kokemus tuntuu vahvistavan yhteisöllisyyttä kun taas Suomessa digitalisaatio usein etäännyttää. Kun meillä digipalvelut estävät tapaamasta ihmistä, Japanissa läpinäkyvä diginäyttö asiakaspalvelijan ja asiakkaan välissä näyttää puheen tekstinä, mikä palvelee heikkokuuloisia ja vieraskielisiä. Automaatteja käytetään paljon, mutta läsnä on aina ihminen, joka opastaa niiden käytössä. Kaiken digitalisaation ja teknologian päällä Japani näyttää onnistuvan olemaan ensisijaisesti ihmislähtöinen asiakaspalveluyhteiskunta.
———————————————————————————–
Marketta Niemelä 29.8.2025
Johtava konsultti, Nordic Healthcare Group
Johtava asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu 1.9.2025 alkaen