Nordic Healthcare Group on ollut avainasemassa Keusoten vaikuttavuus-projektissa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue eli Keusote on edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vaikuttavuuden kehittämisessä ja mittaamisessa.
”Lähdimme jo ennen hyvinvointialueuudistusta miettimään sitä, miten voisimme parantaa palveluidemme tuloksia ja arvontuottoa ja miten toimintamme voisi olla asiakkaillekin mahdollisimman vaikuttavaa, laadukasta ja tasa-arvoista, sanoo Keusoten johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen.
Jo lähes kymmenen vuotta jatkunut työ on kantanut hedelmää, koska nyt vaikuttavuus on Keusoten strategiassa päätöksenteon tukena ja ohjaa toimintaa arkityössäkin.
”Siinä meillä on ollut aika monipolvinen suunnitelma. Vaikuttavuusajattelua on viety vuosia läpi organisaation henkilöstölle ja hyvinvointialueen poliittisille päättäjille.”
”Vaikuttavuusajattelua on viety vuosia läpi henkilöstölle ja hyvinvointialueen poliittisille päättäjille.”
Pirjo Laitinen-Parkkonen, Johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Tietoisuutta ja ymmärrystä vaikuttavuudesta ovat lisänneet pilottihankkeet, joissa on ollut mukana kolme keskeistä asiakasryhmää: diabetespotilaat, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja ikäihmiset.
”Diabetesta sairastavien määrä kasvaa voimakkaasti myös meidän alueellamme, joten hoidon täytyy olla kustannusvaikuttavaa. Vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastavia on vähemmän, mutta hoitokustannukset ja tautitaakka potilaille ovat erittäin suuret.”
Pilottien oppeja voidaan hyödyntää muissakin palveluissa
Pilotit päättyvät vuoden 2025 lopussa, mutta esimerkiksi diabetespotilaiden hoito on jo muuttunut monilta osin vaikuttavammaksi.
”Nyt syksyllä otettiin esimerkiksi käyttöön diabetespotilaiden omaraportointi vointikyselyyn pohjautuen, mikä on hyvin keskeinen osa hoitoa. He ilmoittavat sähköisillä lomakkeilla esimerkiksi oireisiin, toimintakykyyn ja arjen sujumiseen liittyviä asioita. Nämä tiedot auttavat pääsemään parempiin hoitotuloksiin.”
Laitinen-Parkkosen mukaan pilottien oppeja voidaan myöhemmin käyttää muidenkin asiakasryhmien palveluissa.
”Malli sopii esimerkiksi kaikkien sydän- ja verisuonisairauksien ja masennus- ja ahdistuspotilaiden hoitoon, missä hoitotulosten parantaminen on myös tärkeätä.”
Vaikuttavuusprojektissa ammattilaiset ovat saaneet käyttöönsä raportointinäkymät eli dashboardit. Ne kokoavat yhteen tietoa palveluiden vaikuttavuudesta, kuten hoitotuloksista, asiakkaan kokemasta voinnista, asiakasryhmien tilanteesta ja palveluprosessien sujuvuudesta. Näin voidaan seurata, miten eri toimenpiteet vaikuttavat asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.
”Kaikille avoimet dashboardit tuovat näkyväksi esimerkiksi sen, miten oma työ vaikuttaa terveysasemalla tai laajemmin alueella ja mahdollistavat oman työn kehittämisen sekä vertailun muiden yksiköiden kanssa. Lisäksi dashboardit auttavat tunnistamaan, mihin resursseja kannattaa kohdentaa ja mitä prosesseja voidaan vielä järkeistää”, sanoo Laitinen-Parkkonen.
Tavoitteena tuottaa vertailukelpoista tietoa
Nordic Healthcare Group on ollut vaikuttavuusprojektissa mukana alusta alkaen suunnittelutyöstä projektinjohtamiseen ja tietojärjestelmien kilpailuttamiseen, hankintaan ja päivittämiseen.
”Tämä on ollut iso muutos, jonka läpiviemiseen on tarvittu paljon sparrausta. Nyt hankkeen loppuvaiheessa olemme vielä mukana henkilökunnan koulutuksissa, joissa jalkautetaan toimintamalleja”, sanoo NHG:n seniorikonsultti Milla Peltonen.
Laitinen-Parkkosen mukaan NHG on ollut vaikuttavuusprojektissa avainasemassa.
”He ovat hyvin pystyneet konkretisoimaan ajatuksiamme, jotta olemme saaneet toteutettua haluamamme visiot. He ovat olleet monipuolisesti mukana strategisessa suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa”, Laitinen-Parkkonen sanoo.
Pirjo Laitinen-Parkkosen mukaan Keusoten tavoitteena on olla vuoteen 2030 mennessä vaikuttavuusperusteisia palveluja järjestävä organisaatio. Keusote myös jakaa mielellään kokemuksiaan laajoissa verkostoissaan.
”Tähtäämme siihen, että tuottamamme tieto olisi vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Tieto on ruokaa vaikuttavuudelle, ja sen lisääntyessä se myös tarkentuu ja mahdollistaa entistä vaikuttavamman palvelujen järjestämisen.”
”Tieto on ruokaa vaikuttavuudelle.”
Pirjo Laitinen-Parkkonen, Johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Projektin kohokohdat
Haaste
Keusoten alueella oli tarve parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta sekä tuottaa vertailukelpoista tietoa päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi diabetespotilaiden määrä kasvoi, ja mielenterveys-palveluiden kustannukset olivat korkeat.
Ratkaisu
Käynnistettiin pilottihankkeita kolmelle asiakasryhmälle ja otettiin käyttöön dashboardit sekä potilaiden omaraportointi. Nordic Healthcare Group oli mukana kehittämässä toimintamalleja ja järjestelmiä.
Tulokset
Vaikuttavuusajattelu on nyt osa Keusoten strategiaa ja arjen päätöksentekoa. Palveluiden laatu ja resurssien kohdentaminen ovat parantuneet, ja oppeja voidaan hyödyntää laajemmin myös muissa palveluissa.
Ota yhteyttä!
