Kauan odotettu Kansallinen vaikuttavuusseminaari sai jatkoa, kun lähes 700 osallistujaa kokoontui 23.5.2022 Vanhalle ylioppilastalolle Helsinkiin ja etänä kuulemaan ja keskustelemaan vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa teemalla Vaikuttavuuden vuosikymmen. Seminaari tarjosi laajan kattauksen vaikuttavuusteemaan niin kansallisella tasolla kuin hyvinvointialueiden osalta unohtamatta potilaan ja asiakkaan näkökulmaa tai konkreettisia esimerkkejä vaikuttavuusperusteisten mallien hyödyntämisessä. Päivän juontajat Anne Lahnajärvi, päätoimittaja Mediuutiset ja Mika Kaartinen, Terve!-podcastin host, senior partner, NHG pitivät tunnelman korkealla läpi päivän.
Asiakkaan ja läheisten näkökulmat keskiöön: miten tuottaa ja mitata vaikuttavuutta useita palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla?
Päivä käynnistyi vauhdikkaasti STM:n osastopäällikön, sote-ryhmän puheenjohtajan Kari Hakarin avauksella, jossa lupailtiin, että nyt koronan jälkeen vaikuttavuusrintamalla alkaa todella tapahtumaan! Vaikuttavuuteen päästiinkin heti käsiksi konkreettisesti asiakasnäkökulmasta, kun Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki ja panelistit pureutuivat monia palveluita tarvitsevaan asiakasryhmään kuvitteellisen Jarin tapauksen kautta. Paneelissa keskustelemassa olivat Maarit Harju, toimitusjohtaja, Avominne Oy, Jesper Ekelund, toimialajohtaja, HUS Aivokeskus johtava ylilääkäri, Psykiatrian vastuualueryhmän toimialajohtaja, HUS, Helena Vorma, Lääkintöneuvos, Asiakkaat ja palvelut –osasto, STM ja Anneli Pohjola, professori emerita, Lapin yliopisto.
Myös STM:n johtaja Andreas Blanco Sequiros korosti puheenvuorossaan, että vaikuttavuutta pitäisi katsoa enemmän läheisten näkökulmasta. Läheisten osallistamisen pitäisi olla osa hoitoprosessia, ja työtä on tehtävä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, jotta voidaan luoda sellaiset mittarit, jotka huomioivat myös perheen ja läheiset eivätkä vain potilasta tai asiakasta. Blanco Sequieros johdattikin kuulijaa puheenvuorossaan kohti hyvinvointialueiden vaikuttavuusperusteita ohjausta, ja hän kertoi esimerkiksi vaikuttavuuskeskuksen etenemisestä.
Laaturekisterit tukena vaikuttavuuden kehittämisessä
Jonna Salonen, ylilääkäri, THL kuvaili esityksessään, miten laaturekistereitä voi hyödyntää vaikuttavuuden kehittämisessä. Esimerkkinä hän käytti diabetesta ja diabetesrekisteriä, sillä diabetes on hyvin yleinen sairaus Suomessa ja rekisterissä on otettu huomioon monipuolisesti eri näkökulmia ja vaikuttavuutta. Yksittäisten potilaiden seurannalla on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa koko potilasjoukon, terveyskeskuksen, hyvinvointialueen tai valtiollisen tason tilanteesta – siitä tietoa tarjoavat laaturekisterit, joiden avulla terveydenhuollon laatua voidaan järjestelmällisesti seurata ja saada vertailutietoa, esimerkiksi onko tavoitteet savutettu ja haluttuja ongelmia pystytty ehkäisemään.
Stepani Bendel, tehohoidon palvelulinjajohtaja, KYS, Suomen tehohoitokonsortion puheenjohtaja ja Jukka Jokinen, työelämäprofessori, johtava tutkija, THL esittelivät Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteon 2021 eli tehohoidon koronakoordinaation. THL:n laaturekisterit ja siellä tehty pitkäjänteinen työ olivat onnistumisen kannalta ratkaisevassa roolissa, samoin ajantasaisuus ja tiedon yhdistely osana epidemiaseurantaa. Tietovarantojen yhdistäminen ja yhteiskäyttö yli organisaatiorajojen oli poikkeuksellisen tärkeä voimavara. Tehohoidon kansallisella koordinaatiolla oli keskeinen rooli osana kansallista koronapandemiaseurantaa ja -hallintaa.
Vaikuttavuus vaatii yhdessä tekemistä ja kehittämiseen sitoutumista
Kansliapäällikkö Juha Majanen avasi VM:n näkökulmia vaikuttavuuteen. Talouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä pitkälläkin aikavälillä ja Suomella on parannettavaa sekä tuottavuudessa että työllisyydessä, minkä vuoksi tuottavuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ovat merkittävässä asemassa. Majanen korostaa, että on helpompaa konkretisoida palvelujärjestelmän osia, suoritteita ja prosesseja kuin kokonaisvaltaista vaikuttavuutta. Monivaiheisissa palveluketjuissa on lisäksi vaikea määrittää, mikä osuus kullakin toimijalla on kokonaisuuteen, ja osa vaikuttavista tekijöistä sijaitsee palvelujärjestelmän ulkopuolella. Vaikuttavuus edellyttääkin yhteispeliä ja se lähtee tavoitteista; vain kokonaisvaltaisen benchmarkingin avulla löytyy todellinen vaikuttavuus, eli hyvät käytännöt.
Vaikuttavuusperusteiseen hankintaan päästiin tutustumaan, kun Motivan vaikuttavuusperusteisen hankinnan asiantuntija Santtu Hakola haastatteli Leena Viitasaarta, suunnittelujohtaja, Tampereen kaupunki ja Jenni Airaksista, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto. Eloisa keskustelu fokusoi siihen, miten päästään tavoitteista vaikutuksiin. Sosiaali- ja terveysalalla pitäisi korostua enemmän rinnallakulkijuus, pitkäjänteisyys sekä joustavuus – jatkuva “luukulta luukulle” tiedon perässä kulkeminen voi aiheuttaa pettymyksiä, nöyryytystä ja häpeää. Tampereella onkin siksi hankittu vaikuttavuusperusteisesti mm. nuorille kanssakulkijoita tukemaan heitä palveluviidakossa. Keskeistä olisi löytää lainsäädännöllä mahdollisuuksia kompastuskivien sijaan. Toisaalta myös resurssien osalta ihmiset pitäisi saada aidosti sitoutumaan vaikuttavuuden kehittämiseen, jottei kehityksen edistäminen jää lopulta arkiaskareiden ja muiden kiireiden alle. Lisäksi asiakasohjauksen merkitystä korostettiin.
Sosiaalihuollon vaikuttavuudesta puhui Katja Kuusisto, YTT, Tenure track -professori, Tampereen yliopisto. Vaikuttavuus on onnistumista siinä, mitä toiminnalta on tavoiteltu. Sosiaalitieteissä voidaan tarkastella elämänlaadun, hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden kysymyksiä ja hyödyntää vaikuttavuusketjuajattelua. Case-esimerkkinä Kuusisto esitteli asiakassegmentoinnin ja päihteitä ongelmallisesti käyttävien palvelut – tavoitteena tutkimushankkeessa oli parantaa päihdehoidon sujuvuutta, laatua, vaikuttavuutta ja resurssien kohdentamista. Koska asiakkaiden tarpeet ja voimavarat ovat hyvin erilaisia, asiakassegmentoinnilla pyrittiin allokoimaan resursseja tehokkaammin tuen tarpeen mukaan.
Konkreettisia esimerkkejä vaikuttavuudesta Etelä-Savon hyvinvointialueelta ja Virosta
Anna Sofia Simula, palvelupäällikkö, ylilääkäri, Essote ja Paula Pusenius, tietojohtamisen vastuuvalmistelija, Etelä-Savon hyvinvointialue esittelivät Etelä-Savon tiekarttaa kohti vaikuttavuusperustaista sotea. Hyvinvointivajemittaristo tuo näkyviin väestön terveyden kokonaiskuvan sekä kehityksen eri mittareiden kautta – sitä voi hyödyntää strategiatyössä, talousvalmistelussa ja resursoinnissa. Tärkeä kysymys on, miten saadaan hoidon taso oikeaksi, ettei tapahdu yli-, ali- tai ohihoitoa. Tarpeettomat tutkimukset ovat haitallisia niin potilaalle kuin resursseille. Esimerkkinä Simula esitteli Essotessa käytettyä fysioterapeutin suoravastaanottoa, jonka hyötyjä ovat olleet mm. fysioterapia- ja lääkärikäyntien, kuvantamistutkimusten, tulehduskipulääkkeiden käytön, erikoissairaanhoidon käyntien ja kustannusten väheneminen. Myös potilaat ovat olleet tyytyväisiä malliin.
Virossa taas on tehty 2020 alkaen kansallista kaksivuotista pilottihanketta aivoinfarktipotilaiden hoitopolun parantamiseksi. Hankkeessa mitataan aivoinfarktin hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä vertaillaan niitä eri sairaaloiden välillä. Tavoitteena on parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää hoitopolun sirpaleisuutta. Hankkeesta kertoivat Tiina Sats, Head of Specialist Care Department, Estonian Health Insurance Fund EHIF ja Vesa Komssi, interim CEO, Nordic Healthcare Group. Tulosten ja kustannusten mittaamiseen osallistuu neljä kuudesta virolaisesta akuutteja aivoinfarkteja hoitavasta sairaalasta. EHIF koordinoi kokonaishanketta, pohtii mittareita, hankkii tarvittavan IT:n mittaamiseen ja tukee paikallisia kehityshankkeita. Samalla EHIF testasi uutta rahoitusmallia. Varsinainen projektin toteutus ja kehityshankkeet kuitenkin tehtiin paikallisesti. Taustalla on ICHOM:in stroke -mittaristo ja vertailtavuuden vuoksi Komssi ja Sats suosittelevatkin kansainvälisten mittaristojen käyttöä. Erityisesti datan keruuseen potilailta digitaalisesti kannattaa panostaa, sillä puhelimitse tehtävät haastattelut vievät paljon resursseja ja aikaa. Lisäksi datan visualisointi on avainasemassa, jotta sitä on helppo hyödyntää. Suomessakin voitaisiin ottaa mallia tästä hankkeesta ja siinä opitusta.
Kansallisen vaikuttavuusseminaarin 2022 järjestivät sosiaali- ja terveysministeriö (STM), valtiovarainministeriö (VM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Motiva Oy, Vaikuttavuusseura ry ja Nordic Healthcare Group (NHG).
Etkö ehtinyt mukaan seminaariin tai haluat palata seminaarin antiin? Katso tallenne ja esitysmateriaalit täältä.