Tuoreen tutkimuksen mukaan työntekijän oma arvio työkyvystä on yksinkertainen mutta erittäin vaikuttava ja ennustusvoimainen mittari työkykyriskin arvioimisessa
Työterveyshuollon keskeisimmät tavoitteet ovat työntekijöiden työkyvyn edistäminen, ylläpito ja sen heikkenemisen ehkäisy. Työterveyshuollon on oleellista seurata työntekijöiden työkykyä ja sen muutosta systemaattisesti ja jatkuvasti sekä tarvittaessa käynnistää työkykyä tukevat toimet.
Työterveys Helsinki ja Nordic Healthcare Group (NHG) tutkivat työntekijän koetun työkyvyn korrelaatiota sairauspoissaoloihin. Tutkimusaineisto oli kattava (12 662 henkilöä) ja sitä kerättiin 2,5 vuoden ajan vuosina 2016–2018. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työntekijät arvioivat oman työkykynsä ja millainen koetun työkyvyn yhteys on seuraavan 12 kuukauden sairauspoissaoloihin ja työterveyshuollon kustannuksiin.
Tutkimusaineiston työntekijöistä 70 % koki työkykynsä hyväksi, 20 % alentuneeksi ja 10 % heikoksi. Koettu työkyky oli heikompi mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Heikolla koetulla työkyvyllä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sairauspoissaolojen ja kustannusten kasvuun ikäryhmästä riippumatta. Kaikissa ikäryhmissä mielenterveys- ja tules-diagnoosit olivat yleisempiä paljon työterveyshuollon palveluita käyttävillä ja niillä, joilla on paljon sairauspoissaoloja. Tutkimuksesta nousi esiin myös havainto, että jo 15 % alle 30-vuotiaista koki työkykynsä vain alentuneeksi tai jopa heikoksi, mikä ennustaa merkittävää yhteiskunnallista haastetta tulevaisuudessa.
”Koetun työkyvyn arvio on yksinkertainen ja edullisesti toteutettava menetelmä, joka voi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon apuna asiakkaiden työkykyriskin tunnistamisessa. Työterveys Helsinki on käyttänyt tätä mittaria jo vuosia järjestelmällisesti, ja siksi olikin kiinnostavaa nähdä tutkimuksessa, miten ennustevoimainen ja vaikuttavuuden kannalta merkittävä tämä yksittäinen mittari todella on. Olemme onnistuneet löytämään yksinkertaisen tavan tunnistaa työkykyriskiä. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon ydintehtävä ja koetun työkyvyn arvio on erinomainen työkalu tämän tehtävän tueksi,” kertoo Työterveys Helsingin toimitusjohtaja Tiina Pohjonen.
”Työterveys Helsinki on hienosti onnistunut viemään koetun työkyvyn arvion päivittäiseen toimintaansa. He kysyvät arviota asiakkaalta lähes jokaisella käynnillä ja hyödyntävät tietoa hoitopolkujen suunnittelussa ja työkykyä tukevien toimien kohdistamisessa. Kokonaisuudessaan tämän mittarin käyttö ja validointi näin laajalla aineistolla on hieno esimerkki siitä, miten valtava potentiaali potilaan omien terveydentila- ja toimintakykyarvioiden hyödyntämisellä on (vrt. PROM; patient-reported outcome measures), mikä on tärkeä askel kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa. Suosittelenkin lämpimästi tämän mittarin systemaattista hyödyntämistä työterveyshuollossa, ja miksei myös työikäisten terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa laajemminkin,” kommentoi NHG:n Senior Manager Yrjänä Hynninen.