Nordic Healthcare Group tuotti yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa ”Vaikuttava osallisuuden kokemus vammaisten palveluissa” -projektin, jonka tarkoituksena oli kirkastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisten lasten ja nuorten palveluiden tulevaisuuden tarpeita. NHG tuotti projektin pro bonona vuoden 2021 joululahjana.
Projektiin kuului neljä työpajaa, jotka pidettiin syksyn 2022 aikana yhdessä palvelujen käyttäjien, ammattilaisten, vammaisneuvoston ja järjestöjen edustajien sekä THL:n asiantuntijoiden kanssa. ”Projektissa on tavoitettu hienosti lapsiperheiden kokemus palveluiden pirstaloitumisesta. Palvelut saattavat olla ammattilaisen näkökulmasta selkeitä, mutta asiakkaan osallisuus voi jäädä itseään koskevissa asioissa vajaaksi”, pohtii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Timo Hokkanen.
Työskentely aloitettiin kesällä toteuttamalla kysely, jossa kysyttiin palvelujen käyttäjien ajatuksia ja kokemuksia palveluista. Kyselyssä kartoitettiin mitkä asiat toimivat hyvin, mitkä koettiin haasteiksi tai ongelmiksi sekä tulevaisuuden toiveita palveluista. Tästä saatiin hyviä aiheita ensimmäisen työpajaan, jossa käsiteltiin palvelujen nykytilaa asiakkaan silmin. Monien palveluiden koettiin toimivan hyvin, yhteistyö ammattilaisten kanssa on sujuvaa ja koulunkäynnin tuki sekä aamu- ja iltapäivähoito olivat toimivia. Haasteeksi koettiin palvelukokonaisuuden pirstaleisuus ja tiedonkulun vaikeudet. Työpajassa nousi erityisesti esille huoltajien ja perheiden voimia vievä rooli palveluviidakon koordinoijana: ”Ei vamma vie voimia, vaan byrokratia palveluiden ympärillä”.
Tätä korosti myös työpajoihin osallistunut Jyrki Pinomaa: “Kenenkään ei tulisi joutua rämpiä yksin byrokratian suossa”. Hänelle vammaispalveluiden kehittäminen on kutsumus- ja elämäntehtävä, ja hän toimii myös vammaispalveluiden järjestöissä niin Suomessa kuin Euroopassakin.
Pinomaa sanoo olevansa riemuissaan siitä, että projektin myötä saman pöydän ääreen saatiin tärkeä joukko ihmisiä. Hän korostaa, ettei asiat ja ongelmat byrokratiassa häviä tai parane, jos niistä ei puhuta. Tärkeintä olisi saada kokonaiskuva tilanteesta hyvinvointialueille viranomaisten ja päättäjien tietoon.
“Ketään ei tulisi asuttaa laitokseen, vaan kaikkien tulisi saada asua kotona ja palvelut pitäisi pystyä tarjota sinne käyttäjien ehdoilla”, Pinomaa toteaa. Tilanteissa tulisi ottaa huomioon juuri kyseisen perheen tarpeet ja tarjota yksilöllisiä palveluita juuri heille sovitetusti.
Palveluiden tulevaisuuden näkymä
Työpajoissa pohdittiin seuraavaksi palveluiden tulevaisuutta. ”Palveluiden kehittämisessä asiakkaan asemaan asettuminen auttaa ammattilaista vaihtamaan professiokeskeisestä kokonaisvaltaiseen näkökulmaan. Näin ihminen tulee kohdattua kokonaisena ja apukin kohdentuu siihen, mihin sitä tarvitaan”, summaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström.
Kehitettäväksi asioiksi nostettiin esille helppo ja monikanavainen palveluihin hakeutuminen, sujuvampi tiedonkulku, palvelujen käyttäjän kielellä puhuminen, yksilöllinen ja joustava palvelujen suunnittelu ja toteutus, koordinaatiovastuun siirtyminen hyvinvointialueelle ja yhteisesti kirjattu, sovittu työnjako eri toimijoiden sekä lapsen, nuoren ja perheen kesken.
Projektin avulla saatiin kirkastettua vammaisten lasten ja nuorten palveluiden tulevaisuuden tavoitekuva. Tavoitepolkuna on vammaisille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset edellytykset kasvaa, kehittyä, oppia ja voida hyvin riittävin, tarpeenmukaisin palveluin. Pohdinnassa oli myös sujuvammat siirtymät päiväkodista alakouluun, yläkouluun, toisen asteen opintoihin ja aikuisten palveluihin. Keinoina tähän ideoitiin muun muassa siirtopalavereita, elämänpiirin laajenemisen huomiointi, riittävä tuki vanhemmille ja perheelle nuoren itsenäistymisen tukemiseen, säännölliset tapaamiset lapsen ja nuoren omassa elinympäristössä, saavutettavuuden huomiointi ja osallisuuden tukeminen. Ammattilaisten puolelta nostettiin myös työnohjauksen tarve.
Tätä tärkeää työtä, joka projektissa aloitettiin, jatketaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella osana Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden projektia, ja lisäksi havaintoja hyödynnetään palvelustrategiatyössä. ”Itselleni työpajojen loppuraportti vahvisti käsitystä siitä, että meidän pitää tavoitella palvelujen tarvitsijoiden osallisuutta myös palveluiden suunnittelussa”, Hokkanen toteaa.
Projektin loppuraportti on ladattavissa täältä: NHG Pro bono Vaikuttava osallisuuden kokemus 2022.
Kuuntele myös Terve! -podcastimme jakso aiheesta: Vaikuttavuus palveluiden käyttäjän näkökulmasta: Vieraana Jyrki Pinomaa
ja lue lisää Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta?
Teksti: NHG ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kuvat: NHG