Huhtikuussa käynnistynyt valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke selvittää, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida. Hankkeessa tuotetaan päätöksenteon tueksi ehdotuksia, joiden avulla priorisointia voidaan kehittää Suomessa. Tavoitteena on oikeudenmukainen, yhdenvertainen, vaikuttava terveydenhuolto – sekä potilaalle että yhteiskunnalle.
Terveydenhuollon priorisoinnin merkitys korostuu Suomessa lähivuosina. Yhtälö on haastava: teknologia ja lääketieteen kehitys etenevät nopeasti ja mahdollistavat uusia hoitoja, ikääntyvien määrä nousee ja julkinen talous on tiukoilla. Samaan aikaan väestön odotukset palveluille ja niiden laadulle kasvavat. Myös koronaepidemia on lisännyt hoitovelkaa.
Jotta väestön terveyttä voidaan parantaa ja samalla kaventaa hyvinvointieroja, on tärkeää tunnistaa vaikuttavimmat menetelmät ja prosessit, ennaltaehkäisevät toimet sekä vaikuttavan toiminnan edellytykset. Samanaikaisesti tulisi tunnistaa ja poistaa käytöstä vaikuttamattomia ja jopa haitallisia toimia.
Tämän vuoden huhtikuussa käynnistynyt Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -tutkimushanke selvittää, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita voisi Suomessa priorisoida. Tavoitteena on saavuttaa oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja sekä potilaan että yhteiskunnan näkökulmasta vaikuttava terveydenhuolto, joka tuottaa mahdollisimman suuren terveyshyödyn koko väestön näkökulmasta tarkastellen.
Hanke toteutetaan vuosina 2021–2022. Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (VN TEAS), ja sen toteuttavat Helsingin yliopisto, Nordic Healthcare Group ja Etuma.
Kansalaiset mukaan keskusteluun
Uudessa hankkeessa priorisointia selvitetään kustannusvaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi myös perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa selvitetään muissa maissa käytössä olevia priorisointiperiaatteita ja käytännön toteutusta ja niiden siirrettävyyttä Suomen olosuhteisiin.
Hankkeessa selvitetään myös kansalaisten näkemyksiä priorisoinnista sekä suunnitellaan tapoja, joilla kansalaisia voidaan ottaa mukaan priorisointiin liittyvään keskusteluun.
– Kansalaisten osallistuminen priorisointikeskusteluun on erittäin tärkeää, koska pohjimmiltaan kyse on meitä kaikkia koskevista arvovalinnoista, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki.
Ehdotuksia parempaan ja avoimempaan priorisointiin
Selvityksen seurauksena toteutetaan raportti, joka kuvaa ehdotuksena päätöksentekijöille priorisoinnin periaatteita ja päätöksenteon käytäntöjä, jotka voisivat olla hyväksyttäviä ja käyttöönotettavia Suomessa. Raportti julkaistaan kesäkuussa 2022, ja se sisältää myös ehdotuksia, miten priorisointia voitaisiin kehittää Suomessa.
– Selvityksen avulla priorisointia voidaan kehittää Suomessa: määritämme tulevassa raportissa keinoja niin väestön huomioimiseen kuin osallistamiseenkin sekä laajemmin koko järjestelmän kehittämiseen, toteaa Torkki.
Lisätietoja antaa hankkeen asiantuntijaryhmä:
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi
Tuomas Ojanen, professori, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, p. 050 448 2656 tuomas.ojanen@helsinki.fi
Riikka-Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group, p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi
Pasi Tapanainen, toimitusjohtaja, Etuma, p. 050 566 8605, pasi.tapanainen@etuma.com