NHG People on NHG Näkökulmien juttusarja, jossa haluamme tuoda esiin ihmisiä NHG:n takana. Toisena sarjassa esittäytyy NHG:n tutkimusjohtaja ja senior partner Riikka-Leena Leskelä.
Millainen koulutustausta sinulla on?
Koulutukseltani olen tekniikan tohtori. Opiskelin sovellettua matematiikkaa, kansantaloustiedettä ja tuotantotaloutta Teknillisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto). Lisäksi olen filosofian maisteri musiikkitieteestä.
Miten päädyit sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen pariin?
Opintojeni aikana en varsinaisesti perehtynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta koin että asiantuntijatehtävät tai konsultointi voisivat sopia vahvuuksiini. Tähän sosiaali- ja terveydenhuolto taas tarjosi kiinnostavan ja mielekkään kontekstin, johon halusin päästä soveltamaan matematiikan, kansantaloustieteen ja tuotantotalouden oppeja. Tohtoriksi väittelemisen jälkeen kaipasin mahdollisuutta päästä kokeilemaan muutakin kuin tutkimustyötä yliopistolla. Törmäsin silloin NHG:hen, joka tuntui vastaavan juuri näihin toiveisiini.
Tutkiminen, kirjoittaminen ja uuden tiedon luominen on minulla kuitenkin verissä, joten lopulta päädyin NHG:lläkin tutkimuksen pariin. Tässä työssä yhdistyy niin tutkimus- kuin konsultointimaailman parhaat puolet. Minulle on motivoivaa, että pääsen tekemään tutkimusta, joka on lähellä käytännön toimintaa ja jolla on välitön kytkös yhteiskuntaan.
Millaista työtä teet?
Vauhdikasta työtä! 😀 Johdan montaa tutkimushanketta, ohjaan ja tuen tiimejä, osallistun uusien hankkeiden ideointiin ja keskustelen aktiivisesti NHG:n verkostojen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi haen jatkuvasti uusia kumppaneita, sillä tutkimuksessamme monitieteinen lähestymistapa on keskeinen ja tutkimuskysymykset voivat olla hyvin monimutkaisia. NHG:llä toteutetaan niin kansallisten julkisten toimijoiden hankkeita ja laajoja EU-hankkeita kuin yksityisten yritysten tilaustutkimuksia.
Millaisia asioita haluaisit edistää sosiaali- ja terveydenhuollossa?
Nostaisin esiin kolme eri näkökulmaa. Ensinnä haluaisin edistää toiminnan tehokkuutta. Tällä saralla on tapahtunut jo paljon hyvää, esimerkiksi Lean-ajattelutapa on sisäistetty, mutta silti prosesseissa on edelleen parannettavaa. Näkemykseni mukaan prosessit uhkaavat kuormittaa henkilöstöä, mikä voi näyttäytyä asiakkaille ja potilaille palvelujen toimimattomuutena. Siksi henkilöstön kuormituksen vähentäminen ja prosessien parantaminen ovat mielestäni keskeisiä kehityskohteita.
Toiseksi haluaisin edistää asiakaslähtöisyyttä. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä ei huomioi potilasta tarpeeksi yksilönä, mikä voi johtaa huonoon asiakaskokemukseen ja epätarkoituksenmukaisiin palvelukokonaisuuksiin. Tätä voitaisiin taklata asiakaslähtöisyydellä – uskon, että tämä myös säästäisi kustannuksia.
Kolmas tärkeä asia on vaikuttavuus. Vaikuttavuuden parantaminen on asiakaslähtöisyyden ja -kokemuksen ytimessä, sillä vaikuttavuusperustaisella terveydenhuollolla voidaan luoda parempaa terveyttä ja toimintakykyä ihmisille. Tämä edellyttää kuitenkin isompia muutoksia monella tasolla eikä ole siksi yhtä helppoa kuin prosessien kehittäminen. Tässä piilee kuitenkin paljon mahdollisuuksia.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Tykkään urheilla ja ulkoilla kaikkina vuodenaikoina, mutta laulaminen, erityisesti yhdessä laulaminen, on tärkein harrastukseni. Kuulun kuoroon ja lauluyhtyeeseen. Opiskelua ja tutkimus on livahtanut myös lauluharrastukseen – olen tutkinut mm. suomalaista lauluyhtyemusiikkia musiikkitieteen opinnoissani.