Lasten ja perheiden palveluiden vertaiskehittämisen (Lape BM) kautta rakennetaan tietojohtamista sisote-palveluihin
Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluista huolehtivat monet toimijat; sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sivistystoimi – sekä tärkeimpänä myös itse vanhemmat ja läheiset. Palvelutuotannon jakautuessa monen toimijan alaisuuteen on kokonaisuuden hahmottaminen ja johtaminen myös tiedolla johtamisen näkökulmasta haastavaa. Melko usein kukin toimija vastaa omasta kokonaisuudestaan omalla budjetillaan ja omin tavoittein eikä yhteisen johtamisen ja yhteisten asiakkaiden näkökulma tule riittävästi huomioiduksi.
Kokonaiskuvaa ja vuoropuhelua tarvitaan läpi sisote-kentän
Viime aikoina on kuitenkin herätty siihen tarpeeseen, että siilojen optimoinnin sijaan pitäisi ymmärtää kokonaisuutta sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua sisote-kentällä (sivistys- sekä sosiaali- ja terveydenhuolto). Tätä tarvetta perustelee entistäkin enemmän myös se, että hallituksen eduskunnalle jättämä esitys sote-uudistukseksi sisältää myös lasten ja perheiden palveluiden näkökulmasta keskeisiä ehdotettuja uudistuksia, esimerkiksi psykologi- ja kuraattoripalvelut ehdotetaan tulevaisuudessa järjestettävän hyvinvointialueiden eikä kuntien toimesta. Lasten ja perheiden näkökulmasta sivistystoimen varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat kuitenkin niitä palveluja, joiden parissa lapset ja nuoret ovat päivittäin, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollon parissa asioidaan harvemmin; joko tarpeen mukaan tai säännöllisissä tarkastuksissa ja kartoituksissa. Ymmärrys ja tieto yhteisistä asiakkaista ja tarpeista tulee olla kaikkien hyödynnettävissä sekä palveluita suunniteltaessa että niitä toteutettaessa.
NHG:n vertaiskehittämisen palveluissa keskitytään tunnistamaan palvelutuotannon eroavaisuuksia ja niiden taustalla olevia syitä sekä määrittämään parhaita käytäntöjä. Vertaiskehittämisen tavoitteena on ymmärryksen lisääminen palvelutuotannosta ja tarpeesta sekä tiedon jakaminen ja oppiminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vertaiskehittämistä on toteutettu jo vuosia erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon puolella ja yksi uusi avaus, joka ulottuu myös sosiaali- ja sivistystoimen puolelle, on vuoden 2020 alussa pilottina toteutettu lasten ja perheiden palveluiden vertaiskehittäminen (Lape BM).
Lasten ja perheiden palveluiden vertaiskehittämisessä saadaan tietoa omasta toiminnasta ja sen kehittämistarpeista sekä opitaan muilta
Lasten ja perheiden palveluiden vertaiskehittämisen keskeisiä hyötyjä on poikkihallinnollinen tarkastelu – siilojen sijaan tarkastellaan kokonaisuutta (esimerkiksi hyvinvointialueen kokonaisuus), saadaan eväitä yhteensovittavaan johtamiseen yhteisesti asetettujen mittareiden pohjalta sekä läpinäkyvyyttä omaan toimintaan. Mittareiden pohjalta on mahdollista asettaa kehitystavoitteita suhteessa muihin ja tehdä säännöllistä toiminnan seurantaa. Lape BM mahdollistaa jo kertyneen aineiston paremman hyötykäytön sekä tiedontuotannon nopeuttamisen. Pääpaino on vertaisoppimisessa, mutta myös muutoksen seuranta yli ajanjaksojen mahdollistuu, kun seurantaa tehdään säännöllisesti. Vertaiskehittäminen paljastaa paitsi toiminnallisia eroja alueiden välillä myös tiedolla johtamisen näkökulmasta kehittämistarpeita, esimerkiksi kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamisen suhteen.
Lape BM toteutettiin vuoden 2020 aikana pilottina, ja sen aikana luotiin perusmittarit ja työkalut yhdessä osallistujien kanssa. Osallistujina pilotissa oli Essote, Soite, Hämeenlinnan ja PHHYKY. Pilotista on jatkettu säännölliseen vertaiskehittämiseen ja osallistujamäärän odotetaan laajenevan merkittävästi tänä vuonna. Mitä enemmän osallistujia vertaiskehittämisessä on, sitä vaikuttavampaa vertailtavuudesta tulee.
Lape BM:ään osallistuvat toimijat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa vertaiskehittämisen tilaisuuteen tarkastelemaan yhteisesti tuloksia ja keskustelemaan hyviksi todetuista toimintakäytännöistä. Kerran vuodessa toteutetaan perusmittareiden lisäksi jokin teema-analyysi. Viimeisimpänä teema-analyysin aiheena oli palveluiden järjestäminen ja resursointi. Lisäanalyysit toteutettiin johdon haastatteluiden sekä lisätiedonkeruun avulla, ja niillä pyrittiin selvittämään alueellisia eroja palveluiden järjestämistavoissa sekä näiden erojen vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa toimivien tahojen väliseen yhteistyöhön.
Lape BM -pilotissa luotiin keskeiset mittarit kuvaamaan palveluun pääsyä, asiakkaita, resursseja ja tehokkuutta sekä palvelukäytäntöjä
Pilottiin valittiin rajallinen määrä mittareita toimijoiden määrittelemien priorisoitujen toiveiden pohjalta. Perusmittareita on nyt toteutettu neljästä eri teemasta: palveluun pääsy, asiakkaat, resurssit ja tehokkuus sekä palvelukäytännöt. Lisäksi raportoidaan taustaindikaattoreita kuvaamaan alueellisia eroja esimerkiksi väestörakenteissa ja palveluiden peittävyyksissä.
Vertailuaineisto on yhdenmukaistettu ja luokiteltu, jotta vertailtavuus mahdollistuu, ja kokonaisuuden hahmottamista helpottaa sisoten tietojen tuottaminen yhteen vertailunäkymään erillisten staattisten raportointien sijaan. Aineisto kootaan jokaiselta toimijalta pseudonymisoituna ja vertailu esitetään summatason tiedoilla PowerBI-pohjaisessa verkkoraportissa.
Visuaalinen ja helppokäyttöinen dashboard tarjoaa monipuoliset näkymät oman toiminnan tarkasteluun
Visuaalisessa ja helppokäyttöisessä PowerBI-dashboardissa käyttäjän on mahdollista omaehtoisesti valita mitä tarkastelunäkymää ja miltä vuodelta hän haluaa katsoa (työkaluun on tuotu vuosien 2017–2020 aineistot). Porautumismahdollisuuksia on useita; työkalussa voidaan esimerkiksi tarkastella absoluuttisia lukuja ja suhteutettuja lukuja (esim. per 1000 asukasta kohden) sekä tehdä tarkastelua ikäluokittain, suorituspaikoittain, luokka-asteittain tai käyntityypeittäin. Työkalun avulla käyttäjät saavat tarkempaa kokonaiskuvaa esimerkiksi siitä, kuinka paljon heillä on missäkin palveluissa asiakkaita, kuinka usein palveluiden piirissä asioidaan ja kuinka paljon he ovat satsanneet ennaltaehkäiseviin palveluihin suhteessa raskaampiin palveluihin. Lisäksi tarkastelu mahdollistaa esimerkiksi paljon palveluja käyttävien asiakasryhmien tarkemmat analyysit ja tuo esille oman alueen kirjaamiskäytäntöjen kehittämistarpeet.
Lape BM mahdollistaa alueellisen nykytilan kartoittamisen ja toimii erinomaisena työkaluna ja lähtökohtatietona niille toimijoille, jotka haluavat kehittää lasten ja perheiden palveluja paitsi toiminnallisena sisote-kokonaisuutena myös alueellisena kokonaisuutena, esimerkiksi tähdättäessä tuleviin hyvinvointialueisiin.
Mikäli kiinnostus heräsi tai haluat kuulla aiheesta lisää, ota yhteyttä!
Virve Jokiranta, Senior Manager, NHG
virve.jokiranta@nhg.fi / 050 3467116
Tomi Malmström, liiketoimintajohtaja
tomi.malmstrom@nhg.fi / 050 3234 775
