Niin Suomi kuin muutkin Pohjoismaat ovat kiinnostuneet digi- ja etäpalveluiden kehittämisestä ikääntyneille asukkailleen. Osallistuin syyskuussa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa iHAC-verkoston tapaamiseen Norjan Arendalissa – juuri siellä, mistä Frozen-elokuva on saanut alkunsa. iHAC eli Integrated Health and Care -yhteistyöverkosto[1] on tukenut Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella eri maita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiossa, etäpalveluiden käyttöönotossa ja kokemusten ja oppien jakamisessa.
Norja edistää ikääntyneiden digitaalista kotiseurantaa
Norjan Agderin lääni on yksi iHAC-toiminnan mallialueista, missä on onnistuttu luomaan toimiva ekosysteemi sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointiin ja etäratkaisujen käyttöönottoon. Agderissa on esimerkiksi käytössä ennaltaehkäisevä palvelu ja omahoitosovellus sydän- ja verisuonisairauksiin, keuhkoahtaumaan tai diabetekseen sairastuneille henkilöille. Sovellus kerää mittaustietoja käyttäjän Bluetooth-laitteista, sisältää kyselyitä terveydentilasta ja tarjoaa mahdollisuuden chattailla tai ottaa videoyhteys ammattilaiseen. Kolme ammattilaista työskentelee yliopiston yhteydessä olevassa Telemedicine centerissä jaseuraa potilaiden tilannetta omastaan käyttöliittymästään. Sovellus nostaa riskipotilaat listan kärkeen ja ammattilaiset voivat ottaa heihin yhteyttä. Tekoälyä tai ennusteita ohjelmistossa ei ole. Mobiilisovellus on kotihoidosta erillinen palvelu, mutta sairastuneelle se voidaan tarjota myös kotihoidon sijasta.
Satunnaistetussa kontrollitutkimuksessa sovelluksella ei havaittu olevan vaikuttavuutta puolentoista vuoden aikana. Aika olikin melko lyhyt ennaltaehkäisyn tulosten havaitsemiseen. Kustannuksiin laskettiin myös alkuvaiheen teknologiainvestoinnit. Asiakkaita on tällä hetkellä vain 55, vaikka palvelu skaalautuisi helposti kymmen- tai satakertaiseksi. Hidasta käyttöönottoa kommentoitiin sanoin ”kunnat toimivat kuin siirapissa”. Helppoa sote-digitalisaatio ei siis ole Agderissakaan.
Kamera lisää yöaikaista turvallisuutta Norjassa ja Ruotsissa
Norjassa ja Ruotsissa käytetään kameroita osana asiakkaan digitaalista kotiseurantaa erityisesti öisin. Asiakas ja omainen voivat sopia yhdessä palveluntarjoajan kanssa kameran käytöstä. Seinälle asennettava kamera ei saa nauhoittaa ja sen digitaalinen kuvajälki tuhoutuu esimerkiksi 10 sekunnin jälkeen. Kameran asetuksia voi säätää, jotta kuvasta saadaan sumea tai pikselöity yksityisyyden suojaamiseksi. Kamera voi olla päällä yhden tai useamman kerran yössä sen mukaan, mitä on sovittu. Etäseuranta kameran kautta lisää asiakkaan yöaikaista turvallisuutta häiritsemättä hänen untaan ja samalla henkilöstön turhat tarkistuskäynnit ja ajomatkat vähenevät[2]. Norjan terveysvirasto suosittelee myös, että muistisairaille tarjotaan digipalveluja, kuten paikantavia turvakelloja.
Suomessa kehitetään ja yhtenäistetään digipalveluja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin
Suomesta iHAC-tapaamisessa esittäytyi peräti neljä hyvinvointialuetta. Kanta-Häme on järjestelmällisesti yhtenäistämässä etäkotihoidon ja lääkeautomaattien käyttöä alueellaan ja on saavuttamassa ensitavoitteensa eli 5 % kotihoidon käynneistä toteutettuna etänä. Päijät-Häme on pidemmällä: he haluavat kehittää yhtenäisen mallin kotiin vietävistä etä- ja digipalveluista myös nuorille, vammaisille, lapsiperheille ja mielenterveysasiakkaille. He ovat luoneet empaattisella tarinankerronnalla asiakaspersoonia ja tunnistaneet heidän tarpeitaan, toiveitaan ja edellytyksiään teknologian käytölle. Mallissa teknologiaa hyödynnetään jo ennen sosiaalihuollon asiakkuutta.
Etelä-Karjalan alue on työskennellyt järjestelmällisesti ikääntyneiden etäpalvelujen eteen jo vuosia. Hekin ovat kehittäneet asiakaspersoonia ja empaattista palveluiden tarpeen tunnistamista. Näiden pohjalta on luotu ”Etiäiset”-konsepti, jossa eri toimijat tarjoavat asiakkaalle hyvinvoinnin etäpalveluita yhteisen alustan kautta.
Ahvenanmaa ja Liettua käynnistelevät digipalvelujen käyttöönottoa
Ahvenanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä eroaa manner-Suomen alueista. Kunnat ovat hyvin itsenäisiä, eikä alueella koordinoida sisäisesti digipalvelujen kehittämistä. Maarianhamina ja Lemland ovat kuitenkin kehittämässä kotihoidon digipalveluja yhdessä tavoitteenaan saada kunnissa kotihoidon tarkistuskäynneistä puolet etäkäynneiksi sekä digitaalisten ryhmäaktiviteettien käynnistäminen kotihoidon asiakkaille vuonna 2026.
Liettuan osallistujat kertoivat, että maassa on tarve yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut ikääntyneiden asiakkaiden hyväksi. Erikseen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita koordinoivien ministeriöiden yhteistyö ei täysin vielä toimi, mikä hankaloittaa teknologian käyttöönottoa palveluissa.
Pohjoismainen yhteistyö jatkuu Nexus-nimen alla
iHAC-rahoitus loppuu marraskuussa, mutta toiminta jatkuu uutena Nexus-verkostoalustana digipalveluja kehittäville pohjoismaisille alueille. Nexuksen ensimmäinen tapaaminen suunnitellaan järjestettävän Tanskan Aarhusissa kesäkuussa 2025 Euroopan sosiaalipalveluiden ESSC-konferenssin yhteydessä. Sen teema on sopivasti Transforming Social Services – Where Care Meets Tech[3].
Marketta Niemelä, johtava konsultti (FT), Nordic Healthcare Group
marketta.niemela@nhg.fi / p. 040 040 1777
[1] https://integratedhealthandcare.com/
[2] Andersson, Forsling & Berggren (2019). Healthcare and care through distance-spanning solutions – 24 practical examples from the Nordic region. https://nordicwelfare.org/wp-content/uploads/2020/01/NWC-VOPD-EN-webb.pdf