Vaikuttavuuden mittaaminen on perustunut pitkälti asiantuntijoiden näkökulmaan ja kliinisiin mittareihin. Saadaanko niillä riittävä kuva vaikuttavuudesta vai olisiko aika kypsä hyödyntää rinnalla asiakkaan tai potilaan itsensä raportoimia tietoja?
Asiakkaan raportoimat vaikutusmittarit (Patient-Reported Outcome Measures, PROM) ovat tarkkaan ottaen asiakkaan raportoimia terveyden tai toimintakyvyn mittareita (Black 2013) – vaikutus voidaan nähdä vertailemalla kahta eri mittauspistettä. PROM-mittareita ovat kaikki asiakkaan itse raportoimaan toimintakykyyn ja terveydentilaan liittyvät mittarit, yksinkertaisimmillaan esimerkiksi kivun mittaus VAS-asteikolla (Visual Analogue Scale). Myös perinteiset elämänlaatumittarit (kuten EQ-5D ja 15D) ovat PROM-mittareita. PROM:it voidaan jaotella yleisiin ja tauti- tai ongelmaspesifeihin mittareihin. Näiden lisäksi voidaan käyttää asiakaskokemuksen mittareita (Patient-Reported Experience Measures, PREM), jotka kuvaavat asiakkaan kokemusta palvelusta.
Toistaiseksi PROM-mittareita on käytetty lähinnä vain kliinisissä tutkimuksissa, tietyillä erikoisaloilla myös potilaan ja ammattilaisen välisessä kommunikaatiossa. NHG:n sairaanhoitopiireille tekemän kyselytutkimuksen mukaan valtaosa (yli 60 %) vastaajien edustamista erikoisaloista ei käytä PROM-mittareita lainkaan, ja ne jotka käyttävät, hyödyntävät niitä pääosin tutkimuskäytössä. Muutaman sairausryhmän osalta näitä tietoja kootaan systemaattisesti rekisteriin Suomessakin. Arkivaikuttavuuden arviointi yksiköiden sisällä tai kansallisesti on kuitenkin vähäistä. Tähän tarkoitukseen asiakkaan raportoimat mittarit soveltuisivat hyvin tuoden lisätietoa nykyisille laatu- ja vaikuttavuusmittareille.
PROM:ien soveltuvuus lienee suurin pitkäkestoisissa tai jatkuvissa palvelutarpeissa, jossa asiakkaan terveys tai toimintakyky saattaa vaihdella päivittäin tai viikoittain. Esimerkiksi vanhuspalveluissa, Parkinsonin taudissa tai vaikka diabeteksessä voidaan saada parannettua hoidon vaikuttavuutta, kun asiakas raportoi säännöllisesti relevantit terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät oireensa ja niitä käytetään osana toiminnan kehittämistä. Lyhytkestoisissa episodeissa PROM:ien rooli painottuu enemmän tulosten arviointiin.
Aikaisemmin ongelmana asiakkaan raportoimien mittarien osalta on ollut kysymysten suuri määrä: jos asiakkaalta kysytään sekä yleisen elämänlaadun kysely että oirekohtaiset kyselyt, kertyy kysymyksiä helposti useita kymmeniä. Nykyteknologialla tätä voidaan vähentää esimerkiksi tietokoneavusteisella kyselyllä, jossa kysymykset valitaan aiempien vastauksien perusteella ja niiden määrä pyritään optimoimaan suhteessa mittarin tarkkuuteen. Tällainen teknologia on olemassa esimerkiksi PROMIS-mittaristossa (www.healthmeasures.net), jota parhaillaan käännetään ja validoidaan Suomeksi. Tiedot myös kerääntyvät suoraan digitaaliseen muotoon ja ovat heti käytettävissä.
Mittareita voidaan käyttää useilla eri tasoilla. Ammattilainen-potilas/asiakas -rajapinnassa on olemassa mobiiliratkaisuja oireiden ja terveydentilan reaaliaikaiseen raportointiin esimerkiksi syöpätaudeissa. Näistä on saatu hyviä tuloksia laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa. Basch ym. (2015) tutkimuksessa potilaiden kokema terveydentila parani EQ-5D:llä mitattuna ja jopa elossaoloaika piteni tilastollisesti merkitsevästi käytettäessä mobiilisovellusta.
Tiedon käyttö johtamiseen joko toimintayksikön sisällä tai alueellisella tasolla edellyttää, että tietoja kysytään strukturoidummin – kansainvälisesti validoiduilla mittareilla. Esimerkiksi ICHOM on määrittänyt yli kahdellekymmenelle potilasryhmälle mittaamisen kansainvälisen viitekehyksen, jonka mukaan toimimalla on mahdollista saada vertailutietoa laajasti. Kansainvälisesti – etenkin Hollannissa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa – on olemassa valmiita potilastietojärjestelmiin integroitavia sovelluksia, joissa on olemassa pohjat standardimuotoiselle mittaamiselle. NHG:llä on kokemusta esimerkiksi Kaiku Healthistä ja VitalHealth Softwaresta, joilla on valmiit ratkaisut kansainvälisiin ICHOM-standardeihin pohjautuvaan mittaamiseen. Näiden avulla voidaan päästä hyvin nopeastikin liikkeelle.
Mittareita on tarjolla paljon. Myös eri asiakas- tai potilasryhmiä on paljon. Suomesta puuttuvat vielä kansalliset linjaukset vaikuttavuuden mittaamiseen. Miten kannattaisi edetä? Tehtävä ei ole helppo ja on usein kaatunut täydellisyyden tavoitteluun. Sen sijaan asiaa voisi lähestyä iteratiivisen kehittämisen näkökulmasta. Jos lähdetään suurimmista asiakasryhmistä liikkeelle ja otetaan ensiksi käyttöön rajallinen määrä mittareita, voidaan tuloksia saada aikaan nopeastikin. Tärkeää on, että mittarit ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja että valinnassa huomioidaan sekä vertailtavuus väestötasolla että relevanssi kyseisessä asiakasryhmässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valitaan yksi ja sama yleinen terveyden ja toimintakyvyn mittari kattamaan kaikki asiakasryhmät ja lisäksi muutamia asiakasryhmäspesifejä mittareita kuhunkin ryhmään. Myöhemmässä vaiheessa laajuutta voidaan kasvattaa.
Tärkeää on myös, että toiminnalle asetetaan tavoitteet ja mittarit liitetään osaksi normaalia toiminnan seurantaa. Nykyisen tutkimuskäytön ohella potilaan raportoimia tietoja tulisi liittää systemaattisemmin osaksi potilas-ammattilainen -yhteistyötä sekä toiminnan johtamista. Vaikuttavuuteen, väestön terveyteen tai toimintakykyyn ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tavoitetta tai mittaria. Vaikka saisimmekin toivotut kansalliset linjaukset vaikuttavuuden kehittämisen painopisteiksi, jokaisen sote-organisaation on viime kädessä määritettävä itse tavoitteet näille osa-alueille.
Lisätietoja:
Paulus Torkki
050 3385 500
paulus.torkki@nhg.fi
Nordic Healthcare Group
NHG on vuonna 2004 perustettu yhtiön työntekijöiden ja perustajien omistama suomalainen kasvuyritys. Asiakkaamme ovat sairaanhoitopiirejä, kuntia, yksityisiä palveluntarjoajia, lääketeollisuuden yrityksiä, pääomasijoittajia ja terveydenhuollon teknologiayrityksiä. Palveluksessamme on noin 100 kokenutta osaajaa ja nuorta lahjakkuutta.