Keski-Uudenmaan kokeiluissa on rakennettu pala kerrallaan toteutuskelpoista valinnanvapausmallia. NHG on tukenut Keski-Uuttamaata valinnanvapauskokeilujen toteuttamisessa ja tästä näkökulmasta oppeina ovat erityisesti konkretisoituneet järjestäjän valinnanvapaustoimintojen rakentamisen vaatimat panostukset sekä tietoon perustuvan ohjauksen keskeinen merkitys.
Perustason sote-palvelujen järjestämisessä valinnanvapausmalli edellyttää järjestäjältä uudenlaista osaamista. Syynä tähän on se, että valinnanvapauspalveluissa järjestäjän ohjausmalli on perin erilainen nykytilanteeseen nähden: suorasta hallintorakenteisiin sekä budjetti- ja sopimusohjaukseen nojaavasta tuotannon ohjaamisesta siirrytään epäsuoraan monituottajamallin ohjaamiseen. Järjestäjä ei esimerkiksi päätä missä sote-keskukset sijaitsevat, vaan palvelujen kysyntä yhdistettynä järjestäjän korvausmalliin ohjaa sote-keskusten sijoittumista.
Keski-Uudenmaan kokeiluissa rakennetaan järjestäjän valinnanvapaustoimintoja
Keski-Uudenmaan kokeiluissa on rakennettu pala kerrallaan toteutuskelpoista valinnanvapausmallia, joka sisältää kokeiluvaiheessa sote-keskuspalvelut, henkilökohtaisen budjetin palvelut ja suunterveydenhuollon palvelut. Sote-keskuskokeilussa kokemuksia käytännön toteutuksesta on kertynyt jo vajaan vuoden ajalta, lähes 200 000 asukkaan toiminta-alueelta. Muissa kokeiluissa kokemusta on tähän mennessä saatu pääasiassa toimintamallin suunnittelusta ja käyttöönoton valmistelusta. NHG on tukenut Keski-Uuttamaata valinnanvapauskokeilujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Seuraavat opit kumpuavat tämän roolin näkökulmasta.
Yhteistä kaikille Keski-Uudenmaan kokeiluille on tarvittava panostus järjestäjän valinnanvapaustoimintojen rakentamiseen – tämä ilmiö tulee toistumaan maakunnallisissa valinnanvapauspiloteissa. Valinnanvapausmallin mahdollistaminen asiakkaille ja palveluntuottajille edellyttää, että järjestäjä luo raamit, pelisäännöt ja seurantamallin, joiden puitteissa palveluntuottajat tuottavat hoitoa ja hoivaa asiakkaille. Tässä on huomattavasti työnsarkaa, kuten Keski-Uudenmaan kokeiluissa on huomattu.
Järjestäjän valinnanvapaustoiminnoille tieto ja tiedolla johtaminen ovat kaiken a ja o
Keskeisin oppi kokeiluista on, että tieto ja tietoon perustuva ohjaus ovat järjestäjälle valinnanvapauspalveluissa kaiken a ja o. Järjestäjä tarvitsee tietoa käytännössä kaikkiin ydinohjaustehtäviinsä, kuten (i) asiakkaiden ja tuottajien informaatio-ohjaukseen, (ii) tuottajien korvaus- ja kannustinmallien määrittämiseen sekä tuloksellisuuden ja toiminnan asianmukaisuuden seurantaan, (iii) henkilökohtaisen budjetin muodostamiseen sekä (iv) palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointiin, tulevaisuudessa toivottavasti jopa aidosti asiakastasolla. Ilman tietoa näiden tehtävien toteuttaminen ei onnistu. Tieto onkin kriittinen osa järjestäjän valinnanvapauspalvelujen ohjausmallia ja tiedolla johtaminen vahvan järjestäjän olennainen taito.
Toinen tärkeä kokeiluista saatu tietoon liittyvä käytännön oppi on, että maakuntatasoiseen toimintaan siirryttäessä järjestäjä tarvitsee suuriin volyymeihin skaalautuvat tietotyökalut ja tiedonsiirtotavat. Pilotoitaessa aloitetaan pienestä ja keskeistä on toteutuskelpoisuus. Tarkoitus on oppia kokeilemalla. Pilotoinnin mahdollistavilla manuaalisilla ratkaisuilla transaktiokustannukset ovat kuitenkin kovia niin järjestäjälle kuin tuottajillekin. Oleellista kokeiluvaiheessa onkin ollut tunnistaa ne toiminnallisuudet, joiden on skaalauduttava, sekä oppia miten nämä pitäisi suunnitella ja rakentaa suurille asiakasvolyymeille.
Järjestäjän tiedolla johtamisen valmiudet oltava kunnossa kahden vuoden sisällä
Valinnanvapaus tulee koskettamaan Suomen reilusta viidestä miljoonasta kansalaisesta jokaista, vähintäänkin passiivisen sote-keskuslistaamisen kautta. Valinnanvapauden mahdollistaminen kansalaisille ja palveluntuottajille edellyttää panostamista järjestäjän valinnanvapaustoimintojen rakentamiseen. Näiden toimintojen ytimessä on tieto, jota järjestäjä tarvitsee ja hyödyntää valinnanvapausmallin ohjaamisessa. Fakta on, että sote-uudistuksen toteutuessa järjestäjätoiminnot aloittavat 1.1.2020, valinnanvapaus astuu voimaan tästä vuoden sisällä ja tarve järjestäjän tietoa hyödyntävälle ohjausmallille on ehkä suurempi kuin koskaan.
NHG:lla tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on ollut dna:ssa läpi koko viisitoistavuotisen toimintahistorian. Tämä kokemus yhdistettynä perusteelliseen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ymmärrykseen antaa NHG:lle erinomaiset lähtökohdat olla tukemassa maakuntia tiedolla johtamista tukevien järjestäjän ohjausmallien rakentamisessa.
Lisätietoja:
Tuomas Nikoskinen, 050 5588 461
Olli Tolkki, 0400 339 195