Lokakuussa järjestetty International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) -konferenssi kokosi lähes 700 vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon asiantuntijaa eri puolilta maailmaa Amsterdamiin. Osallistuin tapahtumaan yhdessä kollegoideni Outi Isomerin, Anniina Canselin ja Vesa Komssin kanssa. Tämä oli minulle paitsi ensimmäinen ICHOM-konferenssi myös erityisen antoisa siksi, että palasin juuri vanhempainvapaalta työelämään ja pääsin heti kuulemaan alan uusimpia kehityssuuntia. Tässä blogikirjoituksessa tiivistän havaintojamme ja pohdintojamme.
Oppeja maailmalta potilaan ääntä kuunnellen
Tervetuliaispuheessaan Alankomaiden terveysministeriön Dimitri Schakelaar toi esille, kuinka hallitusten tulisi panostaa vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon edistämiseen rohkeilla linjauksilla ja investoinneilla, mutta myös tukea alan edelläkävijöitä. Schakelaar kiteytti onnistuneen muutoksen periaatteet kolmeen tekijään: politiikka, teknologia ja käyttäytyminen – samalla painottaen, että käyttäytymisen merkitystä muutoksessa usein aliarvioidaan. Paljon useammin rajoittavana tekijänä koetaan teknologian puute.
Susannah Fox, Rebel Health -kirjan kirjoittaja ja entinen Yhdysvaltain terveysministeriön teknologiajohtaja, toi puolestaan keskusteluun potilaan aktiivisen roolin terveydenhuollon kehittämisessä. Fox puhui potilaan roolista neljän eri arkkityypin kautta: tiedonhakijat, verkostoitujat, ratkaisijat ja puolestapuhujat – ja muistutti, että kaikki nämä toimijat voivat yhdessä rakentaa ei ainoastaan potilaskeskeistä vaan potilasjohtoista muutosta. Mihin ryhmään itse koet kuuluvasi?
Paneelikeskusteluissa terveysalan toimijat jakoivat avoimesti kokemuksiaan vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon implementoinnista. Keskustelussa korostui vahvasti potilaiden, terveydenhuollon tuottajien ja maksajien välisen yhteistyön merkitys. Alankomaissa noudatetaan strategiaa, joka yhdistää kansallisen ohjauksen ja ruohonjuuritason aloitteet, kun taas Saudi-Arabiassa patient-reported outcome measures (PROM) -tietojen keruu on yhtenäistetty kansallisella tasolla paikallisen sairausvakuutusneuvoston toimesta
Konferenssin yksi kiinnostavimmista paneelikeskusteluista keskittyi ikääntyneiden tarpeisiin ja hoitotulosten parantamiseen eri elämänvaiheissa. Ikääntyminen tuo mukanaan haasteita terveydenhuoltojärjestelmille, ja on tärkeää ymmärtää, miten eri elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden hoitotarpeet eroavat. Keskustelussa pohdittiin, mitkä tulokset merkitsevät eniten eri ikääntyneiden ryhmille, esimerkiksi itsenäisesti kotona asuville, pitkäaikaishoivaa tarvitseville tai palliatiivisessa hoidossa oleville. Vaikuttavuusmittareita tulee mukauttaa kullekin ryhmälle merkityksellisiksi. Panelistit jakoivat esimerkkejä teknologiaratkaisuista ja hoitomalleista ympäri maailmaa: Singaporesta, Italiasta, Kanadasta ja Etelä-Afrikasta.
“Start simply, simply start”
Käytännön kokemuksia kuultiin myös sepelvaltimotaudin vaikuttavuusperustaisen hoidon implementoinnista. Tähän liittyvää paneelikeskustelua johti Christian Thonke, Public Affairs -johtaja lääkeyritys Novartikselta, joka on rahoittanut sepelvaltimotautimittariston päivityksiä. Paneelissa käsiteltiin, kuinka mittaristot voidaan ottaa käyttöön laajan standardimittariston sijaan suppeammalla perusmittaristolla, jotta muutoksesta ei tule liian haastava kerralla toteutettavaksi.
Yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa – erityisesti lääketeollisuuden ja terveydenhuollon toimijoiden välillä – sivuttiin paitsi edellä mainitussa paneelikeskustelussa, myös NHG:n Vesa Komssin isännöimässä round table -keskustelussa, jonka lopputulemana todettiin, että eri toimijoilla on usein sama tavoite: saada vaikuttavimmat hoidot käyttöön. Luottamusta voidaan lisätä ottamalla tasapuolisesti eri organisaatioita mukaan. Toisaalta yhteistyötä voidaan vauhdittaa myös teknologioilla, kuten tiedonjakomekanismeilla (esim. federoidulla oppimisella, eng. federated learning). Paneelikeskustelussa Vesa pääsi jakamaan, kuinka NHG on tukenut ICHOM-rintasyöpäoppimisyhteisöä hoitopolkujen optimoinnissa hyödyntäen federoitua oppimisympäristöä. Tämä mahdollistaa organisaatioiden välisen yhteistyön potilastietoja suoraan jakamatta.
NHG:n asiantuntijoiden mietteitä ja kokemuksia
Kahden intensiivisen ICHOM-konferenssipäivän jälkeen NHG:n Outi Isomerin mieleen jäi, että PROM-mittarit ja kliinikoiden raportoimat CROM-mittarit ovat molemmat potilaasta lähtöisin ja arvokkaita, mutta niiden hyödyntämisessä on vielä parannettavaa. “On helpompi reagoida labra-arvoon kuin potilaan kuvaamaan ongelmaan, mikä on ymmärrettävää, mutta ei huomioi potilasta. PROM:t tulisi saada järkeviksi ja mukaan päätöksentekoon!”, hän tiivistää.
Anniina Cansel puolestaan innostui potilaiden osallistamisen korostamisesta. ”Potilaiden tulisi olla tasavertaisia osallistujia tutkimuksissa ja päätöksenteossa, ei vain potilaskeskeisesti, vaan potilasjohtoisesti,” hän pohti ja vinkkasi, että Vaikuttavuusseura järjestää marraskuussa aiheeseen liittyvän webinaarin Asiakaskeskeisyys ja hoidon jatkuvuus: avain vaikuttavuuteen.
Katse eteenpäin
Kokonaisuudessaan ICHOM 2024 oli innostava ja tarjosi uusia ajatuksia omaan työhömme vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon parissa. NHG on ollut mukana ICHOMin implementointikumppanina jo vuosia, ja tämä työ tuntuu tärkeämmältä kuin koskaan. Ensi vuonna tähyämme Dubliniin, jossa järjestetään ICHOM 2025 – toivottavasti nähdään siellä!
Helena Henno, johtaja, Nordic Healthcare Group
helena.henno@nhg.fi / +358 50 4110847