Terveysdataa kerätään valtavasti, mutta hyödynnetään rajallisesti: datan hajanaisuus ja tiukka lainsäädäntö ovat jarruttaneet ratkaisujen kehittämistä. NHG on mukana projektissa, jossa luodaan menetelmiä, joiden avulla hajanaista dataa voidaan käsitellä tietoturvan vaarantumatta. Näin voidaan vauhdittaa dataan perustuvia, terveyttä edistäviä innovaatioita, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiennusteita. Lisäksi saavutetaan kansanterveydellisiä hyötyjä ja kilpailuetua globaaleilla markkinoilla.
Terveysdata sisältää arkaluontoista tietoa. Siksi on perusteltua, että laki määrittelee tarkasti, kuinka dataa hyödynnetään.
”Tieteellisessä mielessä tämä on kuitenkin haastavaa, sillä tiukka sääntely hidastaa dataan perustuvien ratkaisujen kehittämistä. Esimerkiksi datojen siirtämiseksi analyysejä varten tarvitsee tehdä monenlaisia sopimuksia”, sanoo tutkimustiimin vetäjä Mika Hilvo VTT:ltä.
VTT:n koordinoimassa Secur-e-Health -hankkeessa kehitetään menetelmiä hajanaisen terveysdatan tietoturvalliseen käsittelyyn. Tämä luo pohjaa terveyttä edistävien palveluiden kehittämiselle, joissa dataa hyödynnetään esimerkiksi sairauksien riskien ennustamisessa ja kliinisessä päätöksenteossa.
Avainasemassa hajautettu laskenta ja datan yhtenäistäminen
Datan hajanaisuus viittaa sekä datan sijaintiin eri paikoissa että sen keräämisessä käytettyihin menetelmiin. Hajautettu laskenta eli datan paikallinen käsittely ratkaisee datan siirtämiseen liittyviä haasteita. Itse terveysdataa ei siirretä, vaan siitä lasketaan parametreja, joita voidaan siirtää tietoturvallisesti. Parametrien pohjalta voidaan luoda esimerkiksi ennustemalleja lääkäreille päätöksenteon tueksi.
Terveysdataa kerätään esimerkiksi kotiseurantamenetelmillä ja erilaisiin potilastietojärjestelmiin. Eri datalähteistä saatuja tietoja pitää harmonisoida eli yhtenäistää ennen kuin niitä voidaan hyödyntää riskien ennustamisessa. Uudet, standardoidut tietomallit antavat keinoja tähän.
Terveysdatan suojaamiseksi tarvitaan myös tehokasta identiteetin- ja käyttäjänhallintaa, joka rajaa pääsyn dataan tarkasti. Lisäksi tarvitaan uusia kryptausmenetelmiä ja -algoritmeja, jotka takaavat tietoturvan myös kvanttitietokoneiden aikakaudella. Hankkeessa kehitetään näitäkin menetelmiä.
Sovelluskohteena sydän- ja verisuonitautien riskiennusteet
Uusia menetelmiä sovelletaan ensimmäiseksi sydän- ja verisuonitautien riskiennusteisiin. VTT selvittää yrityskumppaneidensa kanssa, kuinka sydänvaivoista kärsivän henkilön tilaa ja kuntoutumista voidaan ennustaa terveysdatan avulla.
Sydänpotilaan tilaa seurataan kotona Bittiumin puettavan laitteen ja Solitan kotidigijärjestelmän avulla. Tätä dataa yhdistetään Mediconsultin potilastietojärjestelmistä saatavaan dataan ja Success Clinicin hankkimiin viranomaisrekisteridatoihin. CSIT vastaa kokeilussa terveysdatan tietoturvasta ja pääsynhallinnasta. VTT kehittää koneoppimismallia, jonka avulla riskejä ennustetaan datan perusteella. Nordic Healthcare Group tutkii sitä, kuinka uudet kehitetyt menetelmät saadaan integroitua potilaan hoitopolkuun. Success Clinic kehittää menetelmiä lääkkeiden käytön muutoksen mallintamiseen. Viime kädessä tavoitteena on myös tuoda uudet koneoppimismallit osaksi potilastietojärjestelmiä.
Kansanterveydellisiä hyötyjä ja globaalia liiketoimintaa
Terveysdatan, koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuuksiin liittyy suuria odotuksia. Uusien menetelmien avulla lupauksia voidaan nyt lunastaa parantamalla riskien ennakointia ja riskipotilaiden tunnistamista. Tämä voi helpottaa päätöksentekoa ja terveydenhuollon resurssien kohdistamista, sekä tuottaa kansanterveydellisiä hyötyjä ja vaikuttaa laajasti ihmisten hyvinvointiin jo ennen sairastumista.
”Suomi on eturintamassa uusien menetelmien tutkimuksessa: meillä on ainutlaatuiset terveysdatavarannot ja kovan luokan osaamista näiden innovaatioiden kehittämisessä. Terveysdataan perustuville ratkaisuille on kansainvälisillä markkinoilla valtavasti potentiaalia. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla tämän kehityksen kärjessä myös maailmanlaajuisesti”, Hilvo toteaa.
Secur-e-Health -hanke käynnistyi 1.1.2023 ja kestää kolme vuotta. Hankkeeseen osallistuu viisi maata. VTT koordinoi Suomen maakonsortiota, jossa on mukana kuusi yritystä (Bittium, CSIT Finland, Mediconsult, Nordic Healthcare Group, Solita ja Success Clinic). Suomessa hanketta rahoittaa Business Finland.