Etusivu » Uutiset » NHG osallistui tutkimukseen, jossa tutkittiin pohjoismaisia syövän hoitokustannuksia ja hoitotuloksia

Artikkelit

NHG osallistui tutkimukseen, jossa tutkittiin pohjoismaisia syövän hoitokustannuksia ja hoitotuloksia

Tutkimus on jatkoa aikaisemmalle tutkimukselle, jossa selvitettiin syövän kokonaiskustannuksia Suomessa sekä rakennettiin työkalu, jonka avulla kustannusten kehittymistä voidaan seurata Suomessa.

Lue lisää tutkimuksesta Syöpäsäätiön tiedotteesta alta:

Suomessa syövät hoidetaan halvemmalla kuin muissa Pohjoismaissa

Suomessa syövät hoidetaan halvemmalla kuin muissa Pohjoismaissa

 

– Suomessa syövänhoidossa saadaan hyviä tuloksia pienellä rahalla, jos meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, kertoo yksi juuri julkaistun tutkimusartikkelin Cancer-related costs should be allocated in a comparable way—benchmarking costs of cancer in Nordic countries 2012–2017 kirjoittajista, kansanterveystieteen apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.

– Suomessa on selvästi tosi tehokas erikoissairaanhoito.

Tutkimuksen on rahoittanut Pohjoismainen syöpäunioni NCU, jonka puheenjohtajana Suomi ja  Syöpäjärjestöt toimii tällä hetkellä. Acta Oncologicassa julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin syövänhoidon kustannuksia ja tuloksia Pohjoismaissa vuosina 2012-2017. Kustannukset oli jaettu eri osa-alueisiin, kuten sairaalahoito ja lääkekustannukset.

Kaikissa Pohjoismaissa hoitokustannukset ovat nousseet tarkasteluajankohtana ja selvästi eniten ovat nousseet lääkekustannukset.

Suomalaisen syövänhoidon muita pienempiä kustannuksia selittää osittain se, että meillä on enemmän avomuotoista hoitoa kuin muissa Pohjoismaissa, ja se on edullisempaa kuin hoito sairaalan vuodeosastolla. Toisaalta näyttää myös, että Suomessa jotkut alueet ovat ohuemmin resursoitu kuin muissa Pohjoismaissa eli hoitohenkilökuntaa on vähemmän.

– Lääkekustannukset ovat maltillisemmat kuin muissa Pohjoismaissa, eikä se ainakaan vielä näy tuloksissa.

Suomessa uudet, kalliit lääkkeet tulevat hitaasti markkinoille. Haittana on, että uudet hyvät lääkkeet saadaan hitaasti käyttöön. Hyvä puoli taas on, että järjestelmä hillitsee niiden lääkkeiden käyttöönottoa, jotka ovat kalliita ja joiden hoitotulokset ovat epävarmoja.

Lääkekustannuksista pitäisi Torkin mielestä saada vielä tarkempaa tietoa. Tällä hetkellä lääkkeiden hinnoista saadaan vaan arvio. Lääkeyhtiöillä on eri sairaaloiden kanssa monimutkaisia alennusjärjestelmiä, jotka eivät ole julkisia.

– Todelliset, maksetut hinnat pitäisi saada ainakin päättäjien käyttöön, hän painottaa.

Myös lääkkeiden hoitotuloksia pitäisi seurata systemaattisesti, näin nähtäisiin suhteellisen nopeasti, mikä lääke auttaa potilaita.

– Uusia lääkkeitä tulee kiihtyvällä vauhdilla markkinoille, ja niitä pitäisi pystyä seuraamaan paremmin. Sekä sitä mitä niistä maksetaan, että sitä, millaisia tuloksia niillä saavutetaan.

Kysymys ei ole pelkästään rahasta. Moniin uusiin syöpälääkkeisiin liittyy vakavia sivuvaikutuksia. Jos lääkkeellä ei saada potilaalle lisää elinaikaa ja se vielä huonontaa potilaan vointia merkittävästi, ei sitä tietenkään kannattaisi käyttää.

–  Hoitotulosten kannalta voisi joissain tilanteissa olla järkevämpää palkata lisää hoitajia ja lääkäreitä, kun ostaa jotain tiettyä kallista lääkettä, Torkki sanoo.

Suomessa on tähän asti keskitytty kehittämään erikoissairaanhoitoa, missä onkin saavutettu todella hyviä tuloksia. Ihmiset selviävät syövästä ja sen hoidoista entistä paremmin. Nyt pitäisi kääntää katse varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoonpääsyyn, eli erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja terveyskeskuksiin.

– Syövän hoitotuloksia parantaa merkittävästi se, että se havaitaan ja hoidetaan mahdollisimman varhain, Torkki muistuttaa.

Pohjoismaissa rahat käytetään eri asioihin

Pohjoismaiden kustannusrakenteet syövänhoidossa ovat hyvin erilaisia ja erot ovat vain suurentuneet viime vuosina. Esimerkiksi Norjassa sairaalahoito nielee puolet varoista, mutta Suomessa vain 24 prosenttia. Lääkekustannukset vievät Suomessa ja Tanskassa 30 prosenttia varoista, kun taas Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa niihin menee vain 18–25 prosenttia. Tämä selittynee sillä, että eri maissa on panostettu eri syövänhoidon osa-alueisiin.

– Suomalaisen syövänhoidon tehokkuudesta kertoo se, että ikävakioitu syöpäkuolleisuus oli tutkittuna ajanjaksona Pohjoismaiden pienin, korostaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

– Tulevina vuosina yhä useampi sairastuu syöpään, koska väestö ikääntyy. Kaikkien syövänhoidon kustannusten ja vaikuttavuuden mahdollisimman tarkka seuranta on tärkeää, jotta rajalliset resurssit syövänhoidossa käytetään mahdollisimman hyvin.

Seurannan ja muihin maihin vertailun avulla voidaan paremmin ymmärtää mihin varoja kannattaa suunnata, jotta niillä saadaan mahdollisimman moni sairastunut hoidettua mahdollisimman hyvin.

Lisätiedot: 

Apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin Yliopisto, p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi

Tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group (NHG), p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi