Etusivu » Uutiset » Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toivotaan toimivia digitaalisia palveluita – niin sote-ammattilaiset kuin asukkaat suhtautuvat myönteisesti sähköiseen asiointiin

NHG Näkökulmia

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toivotaan toimivia digitaalisia palveluita – niin sote-ammattilaiset kuin asukkaat suhtautuvat myönteisesti sähköiseen asiointiin

Millainen on eri ikäryhmän tai taustan omaavien ihmisten halukkuus käyttää digitaalisia sote-palveluita? On melko yleistä kuulla, että esimerkiksi sote-ammattilaiset eivät halua tehdä työtä digitaalisesti vaan kohdata asiakkaita kasvotusten. Ikäihmisistä saatetaan vastaavasti väittää, että he eivät halua tai osaa käyttää sähköisiä palveluita. Onko asia todellakin näin vai ovatko edellä mainitut esimerkit vain ennakkoasenteita? Monesti saatamme pitää olettamuksia totena, vaikka kyseessä olisi jonkun yksittäisen henkilön kokemus tai ajatus vailla todellisuutta.

Nordic Healthcare Group (NHG) teki syksyn 2022 aikana yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa kaksi projektia alueen digitaalisista palveluista ja niiden järjestämisestä tulevaisuudessa.  Projektit olivat osa Kestävän kasvun -ohjelmaa.  Hankkeissa oli tarkoituksena määritellä, millaisen digitaalisen sote-palvelutarjoaman ja -tuotannon Itä-Uusimaan hyvinvointialue tulevaisuudessa voisi tarjota asukkailleen. Lähtökohtana oli tarve ymmärtää, mitä alueen asukkaat ja ammattilaiset tosiasiallisesti ajattelevat digitaalisista palveluista – esimerkiksi, onko todella niin, että ikäihmiset eivät halua tai osaa käyttää digitaalisia palveluita?  Tästä syystä toteutettiin alueen asukkaille ja sote-ammattilaisille kysely digitaalisten palveluiden käytöstä, kokemuksista ja asenteista niitä kohtaan sekä halukkuudesta käyttää niitä.

Asukkaat ja sote-ammattilaiset suosivat digitaalisia palveluita

Kyselyn tulokset olivat hyvin ilahduttavat ja myönteiset; lisäksi alueen asukkaat ja ammattilaiset vastasivat aktiivisesti ja nopeasti kyselyyn. Kyselyn tulokset osoittavat, että sekä asukkaat että ammattilaiset kokevat hyötyä digitaalisista palveluista ja haluavat käyttää niitä tulevaisuudessa.  Kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa 290 Itä-Uudenmaan asukasta ja 131 sote-ammattilaista. Vastanneista 16 % oli 66-vuotiaita tai vanhempia.

Itä-Uudellamaalla on kaupunkikeskittymiä, mutta toisaalta myös maaseutua ja saaristoa, jossa välimatkat hoitoon pääsyyn saattavat olla pitkät. Tämän vuoksi ei olekaan kovin yllättävää, että alueen asukkaat kokivat suurimmaksi sähköisen asioinnin hyödyksi asioinnin ajasta ja paikasta riippumatta. Vastanneet kokivat digitaalisten sote-palveluiden hyödyksi myös asioinnin sujuvuuden ja helppouden sekä sen, että asiointi sujuu hyvin itsenäisesti. Asukaskyselyyn vastanneista 82 % kertoi aikovansa käyttää sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita erittäin todennäköisesti tai todennäköisesti jatkossa. Kun asukkailta kysyttiin, mikä aiheuttaa haasteita sähköisten palveluiden käytölle, koettiin suurimmaksi haasteeksi se, ettei sähköisiä palveluita ole käytössä kyseiseen vaivaan tai tarpeeseen (21 % vastaajista). Vain murto-osa koki, etteivät he osaa käyttää sähköisiä palveluita tai asiointi on vaikeaa (6 %).

Lähde: Kysely Itä-Uudenmaan asukkaiden kokemuksista ja halukkuudesta käyttää digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita (N=290)

Myös 71 % ammattilaiskyselyyn vastanneista halusi tehdä potilas- tai asiakastyötä sähköisesti.  Suurimpia ammattilaisten kokemia hyötyjä olivat palveluiden tehokkuus, nopeampi hoito potilaalle sekä etätyömahdollisuudet. Ammattilaisten halukkuus käyttää työssään digitaalisia välineitä on huomattu myös muilla alueilla. Esimerkiksi Jyväskylässä digitaaliseen asiointiin liittyviin työtehtäviin on ollut merkittävästi suurempi määrä hakijoita verrattuna työtehtäviin, jotka keskittyvät ainoastaan perinteiseen palveluntuotantoon. Esimerkiksi etätyöntekijän paikkaan nuorten palveluihin oli runsaasti kiinnostusta ja hakemuksia tuli jopa 94, mikä on verrattain hyvä määrä huomioiden viimeaikaisen keskustelun vähäisistä hakijamääristä avoimiin sote-alan tehtäviin.

Digitaaliset sote-palvelut eivät tule korvaamaan ihmisten välistä kanssakäymistä ja luonnollisesti ne eivät sovellu kaikkiin asiointeihin. Eräs kyselyyn osallistunut totesikin: “Kaikkia asioita ei vaan voi tehdä sähköisesti, vaikka ne olisivat kuinka hyviä.” Digitaalisten palveluiden tarkoituksena on tehostaa ja sähköistää nimenomaan sellaisia asiointeja, joihin ne parhaiten sopivat ja joissa ne tuovat suurimman hyödyn niin asukkaan, ammattilaisen kuin organisaation näkökulmasta. Hyvänä esimerkkinä tällaisista asioinneista kohdistuu palveluihin, joissa on suuret asiointimäärät sekä yksinkertaiset prosessit.

Esimerkiksi koronaoirearvio vähensi merkittävästi terveydenhuollon kuormaa koronapandemian aikana ja vastaavasti nopeutti asukkaiden pääsyä tarvittaviin palveluihin. Sähköisten työkalujen avulla ammattilaisten aikaa voidaan keskittää sellaisiin asiointeihin, joissa heidän osaamisensa hyödyntäminen on kriittistä ja korvaamatonta. Näin voidaan paremmin varmistaa, että asukkaat saavat laadukkaita palveluita vaikeissa ja monimutkaisissa elämään tai terveyteen liittyvissä tilanteissa. Suurin toive asukkaiden keskuudessa olikin sähköinen ajanvaraus, joka vapauttaisi sekä ammattilaisen että asiakkaan aikaa. Kun digitaaliset ratkaisut palvelevat yksinkertaisia ei sote-ammattilaisten parasta ammattiosaamista vaativia töitä, ammattilaiset voivat keskittyä paremmin työtehtäviin, jotka ovat heidän ydinosaamistaan.

Itä-Uusimaa haluaa tulevaisuudessa hyödyntää digipalveluita ja -prosesseja helpottamaan asiointia

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen visiossa on kehittää aktiivisesti toimintaansa, hyödyntää uusinta teknologiaa ja ottaa käyttöön parhaita näyttöön perustuvia toimintatapoja. Itä-Uudenmaan strategisena tavoitteena on lisätä digitaalisen asioinnin painopistettä ja tarjota etä-, mobiili- ja digipalveluita, jotka toimivat hyvin ja saumattomasti. Ammattilaisten ja esihenkilöiden rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa on kriittinen. Yhteistyössä kehitetään parhaat digipalvelut ja -prosessit helpottamaan ammattilaisten arkea ja tarjoamaan asukkaille erinomaisen digipalvelukokemuksen niissä palveluissa, joihin sähköinen asiointi parhaiten soveltuu.

Kysely toteutettiin alueella sähköisesti ja sitä markkinoitiin alueen ammattilaisille suunnatun uutiskirjeen välityksellä sekä asukkaille kaupungin verkkosivujen ja Facebook-sivu välityksellä. Tämän lisäksi asukaskyselyä jalkauduttiin tekemään Porvoon terveyskeskuksessa sekä perhekeskuksessa. On hyvin todennäköistä, että kyselyyn vastanneiden keskuudessa on keskiarvoa suurempi edustus digimyönteisiä ihmisiä, mikä tulee ottaa huomioon tuloksien tulkinnassa. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että Itä-Uudenmaalla on iso joukko asiakkaita ja ammattilaisia, jotka haluavat käyttää toimivia digitaalisia sote-palveluita tai työskennellä niiden parissa.

Pia Pehrsson, johtava konsultti, NHG
pia.pehrsson@nhg.fi

Iida Pajari, analyytikko, NHG
iida.pajari@nhg.fi