Suomen Hammaslääkärilehti kirjoittaa, että vaikuttavuudella johtaminen edellyttää tietoa vaikuttavuudesta ja tiedon hyödyntämisen nivomista osaksi johtamisen prosessia. Vaikuttavuutta voi mitata eri tavoilla. Suoraan potilailta kerättävät, mutta toistaiseksi vähemmän hyödynnetyt PROMit (Patient-reported outcome measures) mittaavat potilaan toimintakykyä ja itse kokemaa terveydentilaa. Potilastietojärjestelmistä puolestaan saadaan kliinisiä vaikuttavuusmittareita. Käytettävät mittarit riippuvat tavoitteesta, ja eri asiakasryhmillä on luonnollisesti erilaiset tavoitteet.
Kirjausten kattavuus on edellytys vaikuttavuusmittarien luotettavuudelle.
– Esimerkiksi suun terveydenhuollon asiantuntijaryhmän tunnistamista parodontologiaan ja kariologiaan sopivista seitsemästä potentiaalisesta mittarista kirjaamiskäytännöt mahdollistavat tällä hetkellä vain kolmen mittarin laskennan, kertoo NHG:n tutkimusjohtaja Riika-Leena Leskelä.
NHG:n yhdessä suun terveydenhuollon asiantuntijoiden ja julkisen suun terveydenhuollon yksiköiden kesken laatima Laatu- ja vaikuttavuusmittaristo koostuu kymmenestä jatkuvasti seurattavasta mittarista.