Voidaanko tyypin 1 diabetes tunnistaa jo vuosia ennen puhkeamista — ja pitäisikö sitä seuloa?

Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Alle 15-vuotiaita sairastuu vuosittain yli 500 ja aikuiset mukaan lukien sairastuneita on vuodessa arviolta tuhat. Syytä korkealle ilmaantuvuudelle ei ole löytynyt vuosikymmenten tutkimuksesta huolimatta. Diagnoosivaihe on usein dramaattinen: hoitamaton insuliinipuutos johtaa happomyrkytykseen, joka vaatii tehohoitoa ja voi olla hengenvaarallinen. 

Jaksossa kuvataan, miten sairaus etenee vaiheittain, ensin oireettomina vaiheina 1 ja 2 ja lopulta kliinisenä vaiheena 3. Autovasta-aineet ilmaantuvat vereen tyypillisesti jo 1–2 vuoden iässä, vaikka lapsi on tuolloin täysin oireeton. DIPP-tutkimuksessa on seurattu noin 25 000 lasta, joista 1 700:lla on todettu vasta-aineita, ja yli 800 heistä on sittemmin sairastunut insuliinihoitoa vaativaan diabetekseen. Kun sokeriaineenvaihduntaa seurataan vasta-aineiden toteamisen jälkeen säännöllisesti, sairastuminen nähdään 1–2 vuotta etukäteen, jolloin happomyrkytys ja tehohoito voidaan usein välttää kokonaan.

Suuressa kansainvälisessä aineistossa, jossa noin puolet tutkittavista oli suomalaisia lapsia, tehokkaimmat autovasta-aineiden seulontaiät olivat 2, 6 ja 10 vuotta. Maailmalla on jo edetty näiden tulosten pohjalta käytäntöön: Italia on säätänyt lain, joka takaa jokaiselle lapselle oikeuden autovasta-ainetutkimuksiin, ja myös Israel on käynnistänyt oman seulontaohjelmansa. Suomessa vastaavaa testataan FINT1DAS-pilotissa, joka kutsuu 2- ja 6-vuotiaita Oulussa ja Turussa seurantatutkimuksiin. Veijola kertoo jaksossa, mitä pysyvä seulonta Suomessa vielä edellyttäisi: kehittyneempiä laboratoriomenetelmiä, keskitettyä analytiikkaa, sovittua seurantapolkua sekä kustannusvaikuttavuustietoa päätöksenteon tueksi. 

🎧 Kuuntele podcast-jakso Spotifysta ja kuule, miten lähellä Suomi on lasten tyypin 1 diabeteksen seulontaa. 

Jakson kesto 48 minuuttia · Julkaistu 8.10.2026