Asiakkaan huomioiminen kehitystyössä ja pitkälle viety digitalisaatio ovat sote-sektorin pohjoismaisia vahvuuksia. Niiden varaan voi rakentaa liiketoimintaa Euroopassa.
Prahalaisen hotellin aamiaiselle suoraan juoksulenkiltä saapunut Suomen presidentti Alexander Stubb kutsuu itseään markkinointipäälliköksi ilman provikkaa.
Pääsin todistamaan tätä välittömyyttä liike-elämän valtuuskunnassa osana presidentin vienninedistämismatkaa Tsekin pääkaupunkiin Prahaan. Olin mukana, koska NHG oli saanut, ainoana konsulttiyhtiönä, kutsun matkalle suoraan presidentin kansliasta.
Kyseessä ei ollut mikään palkintomatka, vaan tarkoitus oli yksiselitteisesti vahvistaa Suomen vientiä eri toimialoilla, mukaan lukien edustamamme sote-sektori.
Kireä julkinen talous auttaa, koska se saa innovaatiot liikkeelle
Sopiva niukkuus tekee luovaksi. Sääntö pätee myös Suomen julkisessa taloudessa, jonka kireä tilanne on pakottanut jo pitkään miettimään, miten terveydenhuollossa asiat voidaan tehdä aiempaa järkevämmin ja tehokkaammin.
Nyt nämä innovaatiot vahvistavat Suomen vientiä. Sain kuulla monesti, että Suomessa ja Pohjoismaissa tehdään sote-alalla paljon ainutlaatuista kehitystyötä, ja sille on Tsekeissä selkeä tarve.
Kyse on eräänlaisesta kolmiosta, jonka kärkinä ovat hyvät työolosuhteet eli henkilöstölähtöisyys, potilaista huolehtiminen eli asiakaslähtöisyys sekä toiminnan tehokkuus eli kustannuslähtöisyys. Kun näistä kaikista huolehditaan niin, että yksikään nurkka ei vuoda, saadaan aikaan hyvä lopputulos – ja se kiinnostaa myös ulkomailla.
Esimerkiksi potilaiden huomioiminen terveydenhuollon kehittämisessä on jotain sellaista, mitä Tsekeissä ei juuri tehdä. Meiltäkin kysyttiin, että miten te nyt asiakkaita osallistatte, sehän vain hidastaa kehitystyötä.
Erityisen paljon Prahassa puhuttiin terveydenhuollon digitalisaatiosta ja muista tietoteknisistä ratkaisuista. Esimerkiksi Suomen Kanta-palvelut on viety sikäläisestä näkökulmasta todella pitkälle. Kiitos kuuluu luonnollisesti sille, että Suomessa terveysdataa on kerätty rakenteistettuna jo yli viisikymmentä vuotta, heti terveyskeskusjärjestelmän alkamisesta lähtien.
Presidentti silottaa tietä, loppu pitää kuitenkin tehdä itse
Pääsy presidentilliseen seurueeseen poisti esteet korkean tason neuvottelujen tieltä. Presidentti Aleksander Stubb on loistava ovien avaaja. Hän näytti olevan aidosti Suomen asialla. Siitä toki kertoo myös, että tämä oli jo 15 presidentin vienninedistämismatka.
Pääsimmekin neuvottelemaan suoraan korkean tason päättäjien kanssa, jotka myös kertoivat avoimesti, millainen terveydenhuollon todellisuus heidän työtänsä määrittää.
Esimerkiksi Tsekin nykyinen terveysministeri on entinen Suomen suurlähettiläs, ja hänellä oli erittäin positiivinen näkemys Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä. Suomessa ollessaan hän vieraili uusissa sairaaloissa. Sitä oppia hän on vienyt Prahan isoon sairaalahankkeeseen, jossa maahan rakennetaan kokonaan uusi sairaala ensimmäisen kerran vuosikymmeniin.
Matkasta jäi käsiin paljon erilaisia lankoja. Vaikka presidentti auttaakin alkuun, kaupoiksi ne pitää kääntää ihan itse. Kutsu tällaiselle vienninedistämismatkalla tarkoittaa, että työtämme terveydenhuollon kehittämiseksi arvostetaan myös korkeimmalla valtiotasolla. Toisaalta se kertoo myös siitä, että Suomen terveydenhuollossa on paljon vientipotentiaalia.
Menestyksen kannalta on tärkeää, että pidämme yllä pohjoismaista asennetta. Nordic-tapa on keskittyä olennaiseen ja tehdä fiksuja asioita oikeaan aikaan. Se auttaa pitkälle.
Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
