Sote-sektorin ICT-hankinnat ovat ison muutoksen tiellä. Tekoälyn avulla hankintatoimi voidaan nostaa uudelle tasolle, NHG:n hankinta-asiantuntijat sanovat.
Julkisen sektorin kustannuspaineet, muuttuva sääntely ja markkinan yleinen toimivuus muodostavat kolmijalan, jonka tasapaino on olennaisen tärkeää julkisten ICT-hankintojen onnistumisen kannalta.
NHG:n sote-sektorin hankinta-asiantuntijat Katariina Korvanen, Antti Simolin ja Timo Siira auttavat hyvinvointialueita pitämään hankintojen tasapainoa yllä monin eri tavoin.
“Itse hankinnan lisäksi autamme asiakkaitamme niin tarjonnan kartoittamisessa, markkinavuoropuhelussa, hankintamateriaalien laadinnassa, kilpailuttamisessa kuin myös käyttöönotossa hankinnan jälkeen. Käytännössä juuri siinä laajuudessa, kun asiakkaan tarve on”, johtava konsultti Katariina Korvanen sanoo.
Lisäksi kiinnostusta on yhä enenevissä määrin hankintayksiköiden oman osaamisen kasvattamiseen tähtääviin toimeksiantoihin.
“Ajatuksena tämäntyyppisessä hankintakonsultoinnissa on, että konsultit eivät tee hankintayksikön puolesta asioita vaan tukevat hankintayksikköä hankintojen toteuttamisessa, jolloin myös osaamispääomaa saadaan siirrettyä hankintayksikölle itselleen. Tällöin tarjottava tuki räätälöidään ja suunnitellaan aina yhdessä asiakkaan kanssa”, Korvanen sanoo.
NHG:n erityinen vahvuus on monipuolinen työkalupakki.
“Meillä on vahvaa sote- ja teknologiaosaamista, ymmärrämme hankintaprosessit ja julkisten hankintojen sääntelyn ja sopimukset sekä tunnemme ICT-markkinat. Tämä kokonaisuus auttaa hankintavaiheessa, mutta myös sen jälkeen, kun asiakkaamme tarvitsevat tukea palveluiden käyttöönotossa tai vaikkapa sopimusten tulkinnassa”, johtava konsultti Antti Simolin sanoo.
Tekoäly tulee väistämättä
NHG:n “ICT-hankintapakettiin” voidaan yhdistää tekoälypohjaisia ratkaisuja, joiden avulla hankintatoimessa tarpeellisten, usein massiivisten tietojärjestelmien käsittely nopeutuu merkittävästi.
“Esimerkiksi hankintojen kategoriajohtamiseen liittyvään datan luokitteluun on saattanut ennen mennä kuukausia, nyt vain tunteja. Erolla on merkitystä, kun täytyy jäsentää maailmaa, jossa on paljon hankintojen johtamisen kannalta keskeistä informaatiota”, Antti Simolin sanoo.
Tekoäly on luonnollisesti alkanut kiinnostaa myös osana terveydenhuollon järjestelmiä. Timo Siiran mukaan tekoälyn pitäisi olla ammattilaisten tuki esimerkiksi diagnoosin tekemisessä ja kirjaamisessa tai vaikka potilastiedon koosteen laadinnassa.
“Sitä voitaisiin hyödyntää myös järjestelmien kehityksessä, vaikkapa erilaisten käyttöliittymien suunnittelussa”, Siira sanoo.
Katariina Korvanen arvioi, että lähitulevaisuudessa kilpailutuksissa korostuvat tekoälyn avulla saatavat työtä sujuvoittavat ja tehostavat ominaisuudet.
Tiukka talous vaikuttaa
Juuri nyt hankintoihin vaikuttaa eniten julkisen talouden tiukka tilanne: hinnasta on tullut aiempaakin määräävämpi tekijä tarjouspyynnöissä ja valtiovarainministeriö ohjaa tekemään yhteishankintoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että äkkiseltään hyvin samankaltaiselta vaikuttavat hankinnat voivat kuitenkin olla keskenään hyvin erilaisia.
“Mikäli hankitaan jotain selkeästi määriteltyä standardia tuotetta, hinnalle kannattaa antaa usein selvästi enemmän painoarvoa. Muussa tapauksessa hinnan ja laadun painoarvojen välistä suhdetta kannattaa arvioida esimerkiksi hankinnan elinkaaren, merkittävyyden ja toteutukseen liittyvien mahdollisten riskien kautta”, Korvanen sanoo.
Isojen toimijoiden yhteishankinnoissa Suomessa on vielä kehittämisen varaa. Se lisäisi ostajien muskelia kilpailutuksissa. Timo Siiralla on ainakin yksi kehitysidea: parantaa hyvinvointialueiden välistä kommunikaatiota.
“Olisi tärkeää kehittää hyvinvointialueiden yhteistä hankintaa ja lisätä koordinaatioita tiedon jaossa. Periaatteessa hyvinvointialueiden hankintakalenterit pitäisi synkata, jotta kaikki tietäisivät, missä mennään ja millaista yhteistyötä olisi mahdollista tehdä”, Siira sanoo.
Tutustu asiantuntijoihimme
Katariina Korvanen, TtM ja Julkisten hankintojen YAMK
Julkisiin hankintoihin sekä tiedolla johtamiseen perehtynyt konsultti, joka auttaa hyvinvointialueita ICT- hankintojen toteuttamisessa.
Katariina uskoo, että onnistunut hankinta syntyy tarpeen sekä markkinan ymmärtämisestä, huolellisesta valmistelusta sekä tasapainosta hinnan ja laadun välillä.
Timo Siira, KTM ja sosionomi
ICT-hankintojen erikoisosaaja julkisissa hankinnoissa, jolle myös yksityissektorin hankinnat ovat tuttuja. Hankinnoissa on avuksi osaaminen soten substansseista, vaatimusmäärittelyistä ja ylätason arkkitehtuureista.
Timoa kiinnostaa hankintojen kehittäminen, hyvinvointialueiden hankintayhteistyö ja oman osaamisen siirtäminen asiakkaille.
Antti Simolin, tradenomi
Antti on kulkenut pitkän matkan julkishankintojen polulla muun muassa Valtorin, Istekin ja Hanselin hankintojen parissa. Myös teollisuuden ja telecom-sektorin kansainvälisistä hankinnoista on runsaasti kokemusta.
Antin mielestä kategoriajohtamisen kehittäminen, eli modernin teknologian ja innovaatiorahoituksen hyödyntäminen osana hankintatoimen työkalupakkia on jännittävä kokonaisuus.
Hankintalaki ei järisytä hyvinvointi-alueita
Viimeiset pari vuotta julkisten hankintojen kuumin puheenaihe on ollut kuntien ja kuntaliitosten hankintojaan varten perustamat in house -yhtiöt ja niiden omistusosuudet.
Nyt hankintalain muutos on eduskunnan asialistalla. Se muuttaisi toteutuessaan in house -yhtiöiden asemaa perinpohjaisesti pakottamalla vähimmäisomistuksen vähintään kymmeneen prosenttiin yhtiöstä, kun nyt omistus saattaa olla vain prosentin osia.
Tämän lisäksi hankintalakiin esitetyt muut muutokset esimerkiksi markkinavuoropuhelua koskien voisivat lisätä hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa.
Timo Siira muistuttaa, että varsinkin pienet kunnat saattaisivat joutua vaikeuksiin, niillä kun ei ole varaa isoihin omistusosuuksiin. Hän pohtiikin, pitäisikö perustaa hankintayksikkö nimenomaan pienten kuntien hankintojen tukemiseksi.
Sen sijaan hyvinvointialueilla kaavailluin lakimuutoksen ei odoteta aiheuttavan suuria järistyksiä.
pohdituttaako hankinta-asiat? ota yhteyttä asiantuntijoihimme
