Terveyspalvelut digitalisoituvat, osaaminen keskittyy huippuyksiköihin, toimintaa tehostetaan ja uudelleen organisoidaan ja potilailla on yhä enemmän valtaa ja mahdollisuuksia osallistua omaan hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Lisäksi yksityisillä palveluntuottajilla on yhä vahvempi rooli potilaan hoitopolulla.
Tässä terveydenhuollon murroksessa ovat mukana myös lääkeyritykset, jotka määrittelevät ja luovat omaa rooliaan tulevaisuuden arvontuottajina. Lääkeyritysten ydinliiketoimintahan keskittyy moniammatilliseen yhteistyöhön lääketutkimuksesta lääkkeen kehitykseen, kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. Lisäksi on huolehdittava lääkkeen oikeanlaiseen käyttöön liittyvästä tiedottamisesta ja koulutustoiminnasta. Arki pyörii siis ymmärrettävästi lääkkeen ja tutkimustiedon ympärillä.
Edellä kuvattuun tärkeään rooliin lääkkeiden kehittäjänä liittyy myös muutamia haasteita. Ensinnäkin terveydenhuolto tarkastelee yhä laajemmin potilaan hoitoa kokonaisuutena koko hoitopolun varrella, ja lääkehoito on tässä kokonaisuudessa vain yksi, vaikkakin hyvin tärkeä osa. Toiseksi lääkeyritysten toiminta on usein organisaatiolähtöistä, jolloin asiakkaiden ja tuotteiden loppukäyttäjien tarpeet ja toiveet saattavat kiireessä jäädä taka-alalle. Lisäksi lääkeyritysten mittarit ja tavoitteet eivät kannusta keskipitkän ja pitkän aikavälin palveluinnovaatioihin, vaikka tahtotilaa ja osaamista uusia ratkaisuiden kehittämiselle löytyykin.
Ilokseni olen saanut todistaa, että lääkeyritykset ovat itse sisäistäneet vallitsevan nykytilan ja vahvan tahtotilan lisäksi aidosti alkaneet kokeilla erilaisia keinoja, joilla voitaisiin mahdollistaa lisäarvon tuottaminen ammattilaisille ja potilaille sekä luoda pohjaa omalle kehitykselle.
Yksi näkyvä trendi lääkeyrityksissä on palvelumuotoilun hyödyntäminen asiakaslähtöisen toiminnan ja palveluiden kehittämisen tukena. Moniammatilliseen tiimiin otetaan yhä useammin mukaan alaa ymmärtäviä palvelumuotoilijoita, jotka vastaavat asiakaslähtöisen kehitysprosessin läpiviemisestä, fasilitoivat yhteistyötä klinikoiden kanssa ja opettavat organisaatiolle design-ajattelun periaatteita ja hyödyntämismahdollisuuksia.
Hoitopolkujen kehittäminen potilaan näkökulmasta on erinomainen keino rakentaa yksityisen ja julkisen toimijan välistä yhteistyötä
Potilaan hoitopolulle yhdistetään jo olemassa olevat hoito-ohjeet, ja lisätään ymmärrystä nykytilasta haastattelemalla ammattilaisia ja potilaita heidän kokemuksistaan, näkemyksistään, tarpeistaan ja toiveistaan hoitopolun kehityskohteiksi. Priorisoituja ja validoituja kehityskohteita lähdetään ratkaisemaan moniammatillisesti, yhdessä. Ratkaisevan tärkeää yhteiskehittämisessä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokainen osapuoli pystyy tuomaan omat ideansa esille.
Yhdessä kehitettyä potilaan polkua pilotoidaan ensin pienemmällä joukolla, jolloin seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä palvelun tuottamaa kokemusta hoitohenkilökunnalle sekä potilaille. Kun potilaan hoitopolku on todettu hyväksi, on lääkeyrityksellä hyvät ja toimivat mallit hoitopolkujen skaalaamiseen, käyttöönottoon ja koulutukseen myös muille paikkakunnille.
Potilaan hoitopolkujen kehityksessä rakennetaan luottamusta yksityisen ja julkisen toimijan välille ja laajennetaan ymmärrystä kummankin osapuolen kyvykkyydestä tuoda ratkaisuja paremman ja vaikuttavamman hoitokokonaisuuden kehittämisessä.
Uudet yhteistyömallit klinikoiden ja lääkeyritysten välillä ovat jo nyt arkea. Hyvä yhteistyö luo uusia tapoja parantaa potilaan hoitokokemusta ja hoidon vaikuttavuutta sekä helpottaa potilaiden ja lääkäreiden elämää maailmanlaajuisesti.
Petra Jäntti
Senior Partner, NHG
petra.jantti@nhg.fi / 040 768 4759
