Tulevan hallituksen kokoonpano ja hallitusohjelman sisältö määrittävät paljon sitä, mihin suuntaan soten kehittäminen jatkuu. Kuitenkin on paljon asioita, joiden kehittäminen ja edistäminen ei ole suoraan riippuvainen siitä, mitä tuleva hallitus linjaa. Nordic Healthcare Group (NHG) nostaa esiin loppuvuodelle 2019 kolme keskeistä kokonaisuutta, joita sote-järjestämisvastuullisten ja -palveluntuottajien kannattaa lähteä joka tapauksessa edistämään: 1) kuntayhtymien ohjauksen vahvistaminen, 2) palvelusetelien käytön kehittäminen ja laajentaminen sekä 3) vaikuttavuusperusteisen johtamisen ensimmäisten askelten ottaminen.
Sote-uudistus on ollut työn alla jo toistakymmentä vuotta ja sen keskeiset tavoitteet ovat säilyneet samansuuntaisina: ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen, terveyserojen kaventaminen sekä kustannuskehityksen taittaminen nousevat esiin merkittävimpinä kysymyksinä vuodesta toiseen. Uusi eduskunta ja kevään aikana muodostuva seuraava hallitus löytävät näihin haasteisiin vastaamisen jälleen työlistaltaan.
Nordic Healthcare Group (NHG) on toiminut suomalaisen sosiaali- ja terveysalan sydämessä pitkään ja näkemyksemme mukaan seuraavat teemat ovat jatkossakin päätöksiä ohjaamassa:
- Tahtotila kohti paljon puhuttuja ”leveämpiä hartioita” sekä järjestäjänäkökulman vahvistaminen ovat keskusteluissa hallituspohjasta riippumatta.
- Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä hallitusti on suhteellisen laaja poliittinen konsensus.
- Sote-uudistuksen viivästyessä peruspalveluiden saatavuusongelmat jatkuvat, ja näihin täytyy löytää ratkaisu.
- Kunnat eivät jää odottamaan seuraavan hallituksen linjauksia, vaan usealla alueella Suomessa pohditaan uusien vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien muodostamista.
- Kuntien ja kuntayhtymien talousongelmat pahenevat ja tarve turvata paikallista palvelutuotantoa kasvaa – sote-uudistuksen viivästyessä uudet palvelutuotannon ulkoistukset eri puolilla Suomea ovat todennäköisiä.
Vaikka tulevan hallituksen kokoonpano ja hallitusohjelman sisältö määrittävät paljon yllä kuvatun kehityksen suuntaa niin jätämme poliittisen analyysin sivuun ja keskitymme edellä mainittuihin teemoihin. Näemme nämä teemat keskeiseksi nykyisille sote-järjestämisvastuullisille ja -palveluntuottajille loppuvuonna 2019 tulevan hallitusohjelman linjauksista riippumatta. Esiin nousee kolme merkittävää kokonaisuutta: kuntayhtymien ohjauksen vahvistaminen, palvelusetelien käytön kehittäminen ja laajentaminen sekä vaikuttavuusperusteisen johtamisen ensimmäisten askelten ottaminen.
Kuntayhtymien ohjauksen vahvistaminen
Kuntien ja kuntayhtymien välisen ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen mahdollistaa asukkaille sujuvammat palvelut sekä kuntien sote-kokonaiskustannusten paremman hallinnan. Keskeisiä kehittämisalueita sote-palvelujärjestelmässä ovat perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyö sekä laajemminkin kuntayhtymien omistajaohjaus niin sairaanhoitopiireissä kuin sote-kuntayhtymissä. Kuntayhtymien ohjaukseen liittyy useita haasteita, joista suurimpana nousee esiin jäsenkuntien rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kuntayhtymän kustannuksiin. Tämän lisäksi useissa tutkimuksissa esiin nostettuja haasteita ovat esimerkiksi useat ja osittain päällekkäiset ohjausmekanismit, informaatioepäsymmetria hallinnollisen ja operatiivisen tason välillä sekä jäsenkuntien epäyhtenäinen tahtotila ja mahdolliset ristikkäiset tavoitteet.
Viime vuosina valmisteltu sote- ja maakuntauudistus on tuonut eri toimijat ja niiden asiantuntijat aiempaa vahvemmin yhteisiin pöytiin. Tätä hyvin alkanutta yhteistyötä kannattaa jatkaa ja tiivistää edelleen. Jo nykyisissä sote-rakenteissa voidaan yhteistyö- ja ohjausmallia kehittämällä helpottaa nykyisin koettuja ohjauksen haasteita. Tämä koskee sekä sairaanhoitopiirien että viime vuosina muodostuneiden sote-kuntayhtymien ohjauksen kehittämistä. Sairaanhoitopiirien ohjauksessa kyse on laajemmin perus- ja erityistason yhteisistä palveluketjuista ja ESH-kustannusten hallinnasta, kun taas vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien osalta kyseessä on rajatumpi jäsenkuntien omistajaohjaus.
Jotta kuntayhtymän ohjaus voi toimia, täytyy ohjaus- ja yhteistyömallissa määrittää selkeästi ohjaukseen osallistuvat tahot ja niiden roolit, ohjauksen ja yhteistyön foorumit sekä päätöksentekomekanismit. Ohjauksen ja yhteistyön kehittäminen täytyy tehdä kuntayhtymän jäsenkuntien ja kuntayhtymän toimijoiden ja toimielinten tiiviissä yhteistyössä. Yhdessä suunniteltu ohjaus- ja yhteistyömalli sekä kuntalaskutusmalli hyödyttävät kuntia ja kuntayhtymiä, sekä mahdollistavat erityisesti kuntien sote-kokonaiskustannusten paremman hallinnan sekä toisaalta myös sujuvammat palvelut asukkaille.
Palvelusetelien käytön kehittäminen ja laajentaminen
Palveluseteli on ollut käytössä yksittäisissä sote-palveluissa jo toistakymmentä vuotta yhtenä välineenä asiakkaan valintamahdollisuuksien parantamiseen. Kuitenkin palveluseteleitä on käytetty rajatusti ja vain valikoiduissa palveluissa. Niiden käytön kustannus suhteessa palvelutuotannon kokonaiskustannuksiin on valtaosassa kuntia melko vähäistä.
Nykyisen lainsäädännön puitteissa on hyvät mahdollisuudet kehittää palvelusetelien käyttöä ja poistaa esteitä niiden käytön tieltä, ja näin laajentaa asiakkaan valintamahdollisuuksia. Palvelusetelillä saadaan räätälöityä sopivia asiakaskohtaisia kokonaisuuksia halutuissa palveluissa. Lisäksi palvelusetelillä voidaan laajentaa tuottajapohjaa, ja sitä pystytään käyttämään joustavasti ruuhkien tasaajana ja kiireapuna. Palvelusetelien käytöstä on myös paljon tuoreita kokemuksia viime vuosien valinnanvapauskokeiluista, jotka ovat perustuneet voimassa olevaan palvelusetelilakiin.
NHG on ollut mukana kehittämässä ja laajentamassa palveluseteleiden käyttöä useassa eri kokeilussa ja kehityshankkeessa. Yksi tärkeä oppi matkan varrelta on ollut setelien käyttötarkoituksen selkeä määrittely: onko palveluseteli oman tuotannon täydennystä vai korvausta? Käytetäänkö seteliä keskitetysti alueellisesti vai vain yhdessä kunnassa? Toinen oppi on palvelusisältöjen ja -kriteerien kattava kuvaus sekä kompensaatiomallien muodostaminen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Myös tuottajien toiminnan seuranta ja tuottajahallinta korostuvat palveluseteliä käytettäessä, koska tuottajat eivät ole hankintasuhteessa ja koska seteli mahdollistaa useamman tuottajan osallistumisen. Lisäksi setelin käytön tulisi olla mahdollisimman vaivatonta asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta, mihin voidaan vaikutta esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.
Vaikuttavuusperusteisen johtamisen ensi askeleet
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiselitteinen tehtävä on tuottaa asiakkaalle maksimaalinen terveyshyöty käytettävissä olevilla resursseilla. Vaikuttavuudelle perustuvassa järjestelmässä asiakas on keskiössä luonnostaan, sillä toiminnan ytimessä ovat asiakkaalle merkittävät hyvinvointivaikutukset. Kustannusvaikuttavuus on taas soten keskeinen mittari, sillä se kertoo, paljonko terveyshyötyä on saavutettu käytettyä euroa kohden. Kansainvälisesti vaikuttavuusperusteinen tiedolla johtaminen yleistyy nopeasti ja NHG on yhdessä eri sote-toimijoiden kanssa jalkauttamassa vaikuttavuustiedon hyödyntämistä myös Suomeen. Visiomme on mahdollistaa vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto Suomessa ja kansainvälisesti. Lue lisää: Vaikuttavuus sotessa – suoritteista tuloksiin
Vaikuttavuustieto hyödyttää kaikkia osapuolia. Johdolle vaikuttavuustieto tarjoaa työkalut vaikuttavan toiminnan kehittämiseen, kuten paremman hoidon tarjoamiseen, toimialojen vertailuun ja resurssien uudelleenallokointiin sekä päätöksentekoon. Lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle vaikuttavuustieto mahdollistaa vaikuttavat hoitopäätökset ja tutkimuksen, esimerkiksi hoidon suunnittelun hoitotulemien ympärille, tutkimustyön helpottamisen sekä resurssien suuntaamisen kokonaiskustannusvaikuttavasti. Potilaille vaikuttavuustieto puolestaan tarjoaa parempaa terveyttä ja toimintakykyä tekemällä omaan toimintakykyyn liittyviä tekijöitä näkyväksi ja tarjoamalla tietoa palveluiden ja tarjoajien valitsemiseen.
Vaikuttavuusperusteista järjestelmää ei ole mahdollista saada kerralla valmiiksi. Visio sen eri osa-alueista ja tavoitteista tulee olla kirkkaana alusta lähtien, mutta itse järjestelmän voi kuitenkin rakentaa asteittain. Vaikuttavuusperusteisen tiedolla johtamisen nopea käynnistäminen vaatii sekä strategista johtamista että rajattuja käytännön kokeiluja. NHG:n näkemys on, että ensimmäisenä askeleena kohti vaikuttavuusperusteisuutta on potilaan vaikuttavuuspolun rakentaminen ja pilotointi tärkeimmissä potilassegmenteissä. Tämän kanssa rinnan tulisi toteuttaa vaikuttavuuden nykytila-analyysi, jossa selvitetään kokonaiskuva vaikuttavuuden tilasta kaikilla organisaation osa-alueilla. Näitä askeleita seuraavat vaikuttavuusstrategian muodostaminen, tarvelähtöinen potilassegmentointi sekä vaikuttavuuden mittaamisen ja johtamisen käynnistäminen.
Miten eteenpäin loppuvuonna 2019?
Mielenkiinnolla lähdemme seuraamaan, miten seuraava hallitus linjaa sotea. Selvää on kuitenkin se, että sote-uudistuksen odottelu on luonut viime vaalikaudella paljon palveluiden ja toiminnan korjausvelkaa, jota lähdetään purkamaan jo nykyisen toimintaympäristön ja lainsäädännön puitteissa. On hienoa nähdä, että näihin asioihin on tartuttu nyt ripeästi sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioissa.
Vesa Kämäräinen
toimitusjohtaja, Nordic Healthcare Group
vesa.kamarainen@nhg.fi
Nordic Healthcare Group on vuonna 2004 perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija- ja analytiikkapalveluihin erikoistunut suomalainen kasvuyritys. Asiakkaamme ovat sairaanhoitopiirejä, kuntia, yksityisiä palveluntarjoajia, lääketeollisuuden yrityksiä, pääomasijoittajia ja terveydenhuollon teknologiayrityksiä. Palveluksessamme on yli 120 kokenutta osaajaa ja nuorta lahjakkuutta.